Toton toimintaa jälleenrakennuskaudesta nykyhetkeen – Marketta Harju-Auttin kokoama historiikki kumpuaa kotiseututunteesta

Totto-aktiivi Marketta Harju-Autti teki mittavan työn kootessaan yhteen vuosien tapahtumat ja toimijat Totto ry:n täyttäessä 70 vuotta. Historiikkia voi lukea myös oman aikansa todellisuuden ja arvomaailman kuvauksena.

Poimintojen nimi ”Seitsemän ajatusviivaa – seitsemän vuosikymmentä” oli mielessäni jo aikaisemmin tehdessäni lyhyempää museon historiikkia, kertoo Marketta Harju-Autti. – Otsikko tulee ensimmäisen vuonna 1951 pidetyn kekrijuhlan kuvauksesta. Käsin kirjoitettu teksti ei pääty pisteeseen, vaan monitulkintaisesti seitsemään ajatusviivaan. Se osui nyt sopivasti juuri 70-vuotisjuhlavuoteen.

Lähteenä Harju-Autti käytti Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n yhdistystoiminnan arkistoa, jota säilytetään Lapin maakuntamuseossa. Toimintakertomukset yksityiskohtineen avasivat mielenkiintoisen maailman. Lisäksi tietoa sai Totto-julkaisuista ja yhdistyksen kotisivuilta erityisesti nykyvuosien tapahtumista. – Historiikin koostaminenkin oli talkootyötä kotisivujen ylläpitäjän kanssa. Tästä lämpimät kiitokset Sinulle Mervi!, sanoi Harju-Autti.

Totto ry:n ja museon toiminta kuvaavat aikaa jälleenrakennusajasta tähän päivään. Alkuvuosikymmeninä innokasta talkooväkeä oli paljon – ja sitä työtä riitti. Marketta Harju-Autti haluaa nostaa esiin erityisesti emännistön valtaisan työpanoksen suurien, jopa tuhat henkilöä keränneissä tapahtumissa – varsinkin kun vesijohto ja viemäri saatiin museolle vasta 1976. Toisaalta 2000-luvun alun toimintakertomuksessa nostetaan keskeiseksi riskitekijäksi talkooväen ikääntyminen, nuoria ole saatu innostumaan kotiseututyöstä. Tämähän on myös nykyhetken huolenaihe.

Mitkä sitten olivat asioita, jotka saivat historiikin koostajan havahtumaan tai yllättymään? – Entuudestaan tiedossani oli jo se, että aktiivinen kotiseutuiltojen vietto kylissä väheni ja loppuikin kokonaan. Tosin kylähistorian kirjoittamiseen valmentavia tilaisuuksia alettiin 1990-luvulla viettää uudelleen, ja nyt viime vuosina kyliin on taas luotu uusia yhteyksiä, toteaa Marketta Harju-Autti. – Kovin yllättävää ei ollut sekään, että matkailun lisääntyminen toi vieraita myös Pöykkölään. Esimerkiksi Wanttaus-laiva 1974 ja Concorde-lennot vuodesta 1986 alkaen toivat väkeä kotiseutumuseollekin – silloinhan Napapiiri ei toiminut vielä nykylaajuudessaan. Myös Rovaniemen kaupunki esitteli museota kotimaisille ja kansainvälisiille vierailleen. Paikalliset ja vierailevat kesäteatterisesitykset kuuluivat museon kesään. Kaikki tuo on nyt jäänyt pois.

Marketta Harju-Autti on ollut Totto ry:n toiminnassa mukana vajaat seitsemän vuotta. – Olen elämäni aikana asunut oikeastaan kahdessa paikassa: lapsuuteni ja nuoruuteni Rovaniemellä, Auttissa ja kaupungissa sekä opiskelu- ja työaikani Oulussa. Eläkkeelle jäätyäni palasin vajaat yhdeksän vuotta sitten Rovaniemelle. Oulu on niin lähellä, että en ole kokonaan täältä ollut erossa.

Kotiseutu merkitsee minulle tuttua ympäristöä, pohtii Marketta Harju-Autti. Se koostuu paikoista ja niiden historiasta sekä kielestä. Siihen kuuluvat myös ihmiset: sukulaiset ja muut, joiden rinnalla olen saanut ja saan kulkea. Kysymys lienee kotiseututunteesta, määrittelee hän. Se on johtanut Harju-Auttin toimimaan Totossakin.

Harju-Auttin poimintoja Totto ry:n toiminnasta vuosikymmenittäin voi lukea tästä.

Kuva ja teksti: Mervi Löfgren Autti