2018

TOTTO-KALENTERI VUODELLE 2018

Kalenterissa loistavat Iikka Paavalniemen valokuvat Rovaniemestä sadan vuoden takaa.

Myyntipaikkoina kotiseutumuseo ja Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto.

Hinta 10 €

Totto juhlistaa ravikuningas Kirppua vuonna 2018

Kirppu, yksi suomenhevossukujen kantaoreista, syntyi Pöykkölän tilalla vuonna 1879. On sanottu, että Kirppu levitti Peräpohjolan hyvät hevosgeenit koko Suomeen.

Mikko Pöykön kasvattama Kirppu myytiin Pöykkölästä vuonna 1882 rovaniemeläiselle kauppias Leontej Tichanoffille. Uusi omistaja huomasi hevosen juoksijankyvyt, ja muutaman vuoden valmennuksen jälkeen Kirppu juoksikin ensimmäiset kilpailunsa valtion kilpa-ajoissa Oulussa. Kirppu osallistui ravikilpailuihin aina Hämeenlinnaa myöten, jossa turkulainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius vuonna 1887 kiinnitti huomionsa hyvärakenteiseen, nopeaan oriiseen ja osti sen. Siitä alkoi Kirpun varsinainen menestysura kilparadoilla ja siitosoriina.

Kirppu - raviratojen kuningas

1.6.2018 avattiin uudistettu näyttely suomenhevosista, mukana myös Kirppu-ori.

Ostettiin pilkkahinnalla, kasvoi julkkikseksi – Suomenhevosen kantaisä ja aikansa nopein juoksija Kirppu-ori syntyi Pöykkölän tilalla

Lapin Kansa 1.6.2018, Aino-Helena Hietala

Rovaniemen kotiseutumuseon tallin seinässä on laatta, jossa kerrotaan, että aikansa nopein suomalainen juoksija ja laajalle levinneen hevossuvun kantaisä Kirppu syntyi talossa 1879.

Moni on ehtinyt kysyä, milloin Kirppu tuodaan esiin näyttelyissä. Oli siksi aikakin selvittää, mikä Kirppu on hevosiaan. Varsinkin kun Rovaniemellä on kesällä Kuninkuusravit, suomenhevosten suurkokoontuminen.

Suomenhevonen ja sen yksi kantaisä Kirppu ovat museon kesänäyttelyn ja muunkin museon ohjelman teemana kesällä.

Museon perinne- ja kokoelmatoimikunnan puheenjohtaja, amanuenssi Heidi Pelkonen Lapin maakuntamuseosta ja toimikunnan jäsen, Eeva-Liisa Ylinampa ovat jäljittäneet Kirpun historiaa näyttelyä varten.

Pöykkölän tilalla syntyneestä ravihevosesta kehittyi aikansa huippu, joka voitti arvokilpailuja enemmän kuin yksikään hevonen oli siihen saakka voittanut. Se polveutui hevossuvuista, joissa oli nopeita ja kestäviä hevosia.

Ori syntyi Mikko Pöykön tilalla. 3-vuotiaana se piti myydä, kun Pöykkö meni konkurssiin. Sen osti rovaniemeläinen kauppias Leontej Tichanoff 1882.

–Hän näki, ettei Kirppu ole pelkkä työhevonen, vaan sillä on juoksijanlahjat, Pelkonen kertoo.

Tichanoff antoi Kirpun muurolalaisen Pekka Karvon valmennettavaksi. Ensimmäisen kerran ori juoksi Oulussa 1884 järjestetyissä Valtion ajoissa ja sijoittui heti toisksi. Kahden vuoden kuluttua se jo voitti Oulun kisat.

–Ouluun Kirppu meni tietenkin omin jaloin kuten muuallekin.

Sieltä matka jatkui kisoihin Jyväskylään 1887 ja Hämeenlinnaan Suuriin orikilpailuihin, Kuninkuusravien edeltäjiin.

Hämeenlinnassa sen näki turkulainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius, joka ihastui heti orin pontevuuteen ja mahtavaan askellukseen. Hän kertoo Kirpusta kirjoittamassaan kirjassa, miten "hänessä syttyi vastustamaton halu omata tuo ihme-eläin".

Hän osti Kirpun "aivan pilkkahinnasta, vain 2 000 markasta".

Kirppu lähti Turkuun. Fabritius ajoi sillä eläinlääkärin työmatkat, ja valmensi näin hevostaan. Kirpusta kehittyi huippuhevonen. Se kilpaili kaikkiaan 26 kertaa ja voitti 16 ensimmäistä ja kuusi toista palkintoa.

–Kirppu oli sen ajan julkkis, yleisön suursuosikki.

Elämänsä aikana se siitti virallisesti 175 varsaa. Todellisuudessa niitä oli enemmän, sillä todennäköisesti Kirpun jälkeläisiä syntyi pohjoisessakin.

Eläkepäiviään se vietti Pöytyällä Pihlavan kartanossa, missä jatkoi siitosorina. Pikku-Kirppuja ehti syntyä vielä 37.

Kirppu eli vanhaksi, 28-vuotiaaksi. Se lopetettiin huonojen hampaitten takia 1907. Samana vuonna alkoi suomenhevosten valtiollinen kantakirjaus. Sukupolvien ketjussa Kirppu löytyy useimpien nykyistenkin suomenhevosten sukutaulusta.

Kirpun ja kolmen muun suomenhevosen kantaisän dna:ta etsitään parhaillaan suomenhevosen selvitystyössä. Kirpun jäännöksiä on kaivettu Pihlavan kartanon mailta.

Kotiseutumuseon talli ja kaikki siellä olleet hevostarvikkeet ja reet on pesty ja puhdistettu. Kuvataulut kertovat tarinaa Kirpusta ja suomenhevosesta.

Turun Hippoksen vt. toimitusjohtaja Roger Johansson on perehtynyt Kirppuun ja häneltä on näyttelyä varten saatu kuvia ja tietoja runsaasti.

Johansson on puhujana museolla järjestettävässä Kirppu-orin illassa. Sitä vietetään Kuninkuusravien aattona, perjantaina 27. heinäkuuta. Juhlaan myydään vain 50 lippua.

Tallin näyttelye suomenhevosesta on jatkoa kaksi vuotta sitten aloitetulle perusnäyttelyiden uudistamistyölle. Silloin kunnostettiin laaja kalastusnäyttely.

Miksi Kirppua kaivetaan haudastaan?

27.7.2018

TOTTO ALOITTAA UUTTA TOIMINTAVUOTTAAN

18.1.2018

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on aloittamassa uutta toimintavuottaan. Johtokuntaan kuuluvat Kaarlo Alaoja (puheenjohtaja), Marketta Harju-Autti (varapuheenjohtaja), Jorma Hovi (sihteeri) sekä Martti Ansala, Hannu Hakanpää, Arja Moilanen ja Kaija Sälevä.

Vuoden tapahtumat järjestetään perinteisen ohjelman mukaisesti, pääosin kesän aikana. Kuluvana vuonna museotoiminnassa herätetään henkiin kuuluisa Kirppu-ori. Pöykkölässä 1879 syntyneestä Kirpusta tuli aikansa moninkertainen ravikuninkaallinen sekä yksi suomenhevosen jalostuksessa vaikuttaneista kantaoreista. Kirpun kunniaksi tuodaan suomenhevosta esille museon näyttelyissä, tapahtumissa sekä 28.–29.7.2018 Rovaniemellä ajettavissa Kuninkuusraveissa.

Lauantaivieras: Kotiseutumuseolla ollaan tottona Kirpusta – ravikuninkaallista tuodaan esille näyttelyissä ja tapahtumissa UUSI ROVANIEMI 27.1.2018

Sana totto tarkoittaa terhakkaa nuotiota. Polveilevien jokivarsiemme korkeisiin maastonkohtiin viritetyt nuotiopohjat muodostivat keskiajalla viestintälinjan. Nykyään todella innostuneen sanotaan olevan liekeissä, sata vuotta sitten sama ilmaisu oli tottona jostakin.

Kaarlo Alaoja

Rovaniemen kotiseutuyhdistyksen perustamisesta kiinnostuneita kutsuttiin koolle yleisönosastonkirjoituksella 4.9.1951:

”Met annama ny tiijoksi kaikile niile Rovaniemen kauppalan ja maakunnan asukhaile, jokka tuntevat kotiseuturakhautta, että koittasivat kaikin keinoin töiltänsä jouvuttaa tämän viikon perjantai iltana kaheksan aikhan kauppalan kirjasthon Pekan kavun varrele praataamhan oman seuran perustamisesta.”
 

"Totto porskuttaa sukupolvesta toiseen – kehittyen ja päivittyen aina kulloiseenkin aikaan."
 

Totto ry perustettiin ja Pöykkölän tila ostettiin saman vuosikymmenen aikana. Rovaniemen kauppala ja maalaiskunta myönsivät molemmat miljoonan, opetusministeriö kaksi miljoonaa ja uusi yhdistys keräsi valtavan jälleenrakentamisen keskellä 750 000 markkaa. Ensimmäisinä kesinä kotiseutumuseoon tutustui useita tuhansia vierailijoita.

Vaikka ”ratiosta ja aviiseista alinlakkaamatta tullee uutta tietoa ja viishautta" Totto porskuttaa sukupolvesta toiseen – kehittyen ja päivittyen aina kulloiseenkin aikaan. Museo osallistuu, somettaa, netittää, käyttää sähköisiä maksuvälineitä, tallettaa perinnettä, naulaa pärekattoja, paistaa varraslohta ja kampanisuja, leikittää lapsia, laulattaa virsiä, on kansainvälinen ja järjestää sekä juhlia että tapahtumia. Seuraavaksi Kaamos-kvartetti täyttää kamarimusiikilla pirtin maaliskuussa.

Museaaliset työt tehdään ammattilaisten ohjauksessa ja runsaalla talkootyöllä. Aikaansaannokset perustuvat tehtäväalue toimikuntiin ja kotiseututyön ystäviin, kuten Rovaniemen kaupunki, Lapin maakuntamuseo, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattioppilaitos, lukuisat yritykset, hyvän tuulen talkooporukat ja tietysti rakkaat jäsenemme.

Museotoiminnassa herätetään henkiin kuuluisa Kirppu-ori. Pöykkölässä 1879 syntyneestä Kirpusta tuli aikansa moninkertainen ravikuninkaallinen sekä yksi suomenhevosen jalostuksessa vaikuttaneista kantaoreista. Kirpun kunniaksi tuodaan suomenhevosta esille museon näyttelyissä, tapahtumissa sekä Rovaniemellä ajettavissa kuninkuusraveissa.

Museolla ollaan juuri nyt aivan tottona Kirpusta.
 

Kirjoittaja on Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtaja.

https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/lauantaivieras-kotiseutumuseolla-ollaan-tottona-kirpusta-ravikuninkaallista-tuodaan-esille-nayttelyissa-ja-tapahtumissa-200691465

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MIT) opiskelijoita kotiseutumuseolla 9.2.2018
 

Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun opiskeijoiden kanssa on käynnistynyt. Lähes 50 MTI:n opiskelijaa vieraili kotiseutumuseolla ja Metsämuseossa. Tämän lukuvuoden aikana he suunnittelevat uusia tuotteita ja tekevät markkinointisuunnitelmia museoihin. Heidi Pelkonen Lapin maakuntamuseosta toimi heille oppaana paikallishistoriaan.

PIRTTIKONSERTTI  XV 18.3. klo 18

Pirttikonsertti XV 'Sukulaissieluisuutta'

Duo Juju

Juhana Inkinen, viulu

Juuli Holma, sello

Duo Juju on rovaniemeläisen muusikkopariskunnan pitkäaikainen yhteinen projekti. He ovat soittaneet duona yli kahdentoista vuoden ajan ja konsertoineet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Viime vuosina he ovat esiintyneet mm. Pariisin Citédes Artsissa sekä Keuruun ja Soinin vanhoissa kirkoissa.

Konserttiohjelma koostuu säveltäjiä inspiroineesta suomalais-ugrilaisten kansojen musiikista. Illan säveltäjänimiä yhdistää myös heidän erityinen suhteensa vokaalimusiikkiin. Konsertissa kuullan teoksia unkarilaisilta säveltäjiltä Bartók ja Kodály, latvialaissyntyiseltä Pēteris Vasksilta sekä Einojuhani Rautavaaralta.

Ohjelma

Béla Bartók: Unkarilaisia kansanmelodioita, sov. Karl Kraeuter

Einojuhani Rautavaara: Ugrilainen dialogi

Väliaika

Pēteris Vasks: Castillo interior

Zoltán Kodály: Duo viululle ja sellolle, op. 7

Liput 25 €

Lippuja saatavana ennakkoon ma-pe 9-17, la 10-15 Rovaniemen matkailuneuvonnasta, os. Maakuntakatu 29-31, Sampokeskus. Museolta tunti ennen konserttia, käteismaksu. 

Museokahvila on avoinna klo 17-20.

Tervetuloa!

Rovaniemen kotiseutumuseolle ROIMA-palkinto 19.3.2018.

Rovaniemen matkailuoppaat myöntävät vuosittain ROIMA-palkinnon kohteelle, jota he voivat ylpeinä esitellä matkailijoille. Tänä vuonna sen sai Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä. Sitä pitää yllä Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry.

Kuvassa Rovaniemen matkailuoppaita juhlimassa kotiseutumuseolle myöntämäänsä ROIMA-palkintoa 19.3.2018. Palkinnon vastaanotti Toton puheenjohtaja Kaarlo Alaoja.

TALVIPÄIVÄÄ PÖYKKÖLÄSSÄ

Museotoimikunnan hanke "Povipullon kultaa lapsiperheille" poiki taas yhden uuden tapahtuman kotiseutumuseolle. Keskiviikkona 11.4. kirmasivat Hiirilimpun päiväkodin lapset viettämään "Talvipäivää Pöykkölässä". Ulkona riitti tekemistä kantavilla hangilla. Sisällä pirtissä taas riitti ihmettelemistä ja kyselemistä. Kaikki esineet olivat outoja ja lasten arvaukset niistä hymyilyttivät aikuisia.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n sääntömääräinen kevätkokous

Totto vaalii kulttuuriympäristön säilymistä Lääninhallituksen korttelissa

24.4.2018

Totto Korundin Taiteiden torilla 27.-28.4.

Pirttikonsertti XVI 20.5.2018

Aika: 20.5.2018 klo 18:00

'Valoa, varjoja ja fantasiaa'

Sunnuntaina 20.5.2018 klo 18 Pöykkölän pirtissä konsertoi jälleen Kaamos-

kvartetti vierainaan Markku Moilanen, oboe ja Iisa Kostiainen, alttoviulu.

Konsertissa kuullaan teoksia säveltäjiltä Mozart, Britten ja Barber.

OHJELMA

Benjamin Britten: Fantasia-kvartetto, op. 2

Samuel Barber: Jousikvartetto, op. 11

Molto allegro e appasionato

Molto adagio

Molto allegro (come prima)

Väliaika

W. A. Mozart: Adagio in C englannintorvelle, K580a

W.A. Mozart: Jousikvintetto g-molli, K516

I Allegro

II Menuetto: Allegretto

III Adagion ma non troppo

IV Adagio – Allegro

Pirttikonsertin kuvaus


Liput 25 €  Ilahduta äitiä konserttilipulla!

Lippuja saatavana ennakkoon ma-pe 9-17, Rovaniemen matkailuneuvonnasta, os. Maakuntakatu 29-31, Sampokeskus. Museolta tunti ennen konserttia, käteismaksu. 

Museokahvila avoinna klo 17-20

Tervetuloa!

Totolle 10 000 euroa museon päärakennuksen maalaamiseen

31.5.2018

Totolle 20 000 euroa opastusmallin kehittämiseen Museovirastolta

23.5.2018

KOTISEUTUMUSEON KESÄKAUSI ALKAA

31.5.2018

"Annikki Setälän Nukketeatteri" kesäkuussa

"Povipullon kultaa lapsiperheille" - hanke pitää sisällään nukketeatteria. Pöykkölän navettaan syntyy "Annikki Setälän nukketeatteri", jossa esitetään Setälän satujen pohjalta dramatisoitu näytelmä.

Nukketeatteritaiteilija Johanna "Jose" Salo on idean äiti ja toteuttaja. Kevättalvella Neuvokkaan ja nukketeatteriyhdistyksen vapaaehtoisilla on työn alla näytelmän keppinukkehahmojen teko. Hankekumppanina Totolla on Monitaideyhdistys Piste.

Tästä puhutaan: Sairaalanniemen kaavoitussuunnitelmat

4.7.2018

Sairaalanniemen tulevaisuus puhuttaa rovaniemeläisiä. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 25.6. talousraamin vuodelle 2019. Siinä edellytetään, että kaupunki saa tuloa käyvän arvon mukaan muun muassa Sairaalanniemen tontista. Kaija Sälevä, opettaja ja matkailuopas, syntyperäinen rovaniemeläinen sekä Totto-aktiivi on kirjoittaa Sairaalanniemen historiasta:

Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys järjesti kaikille avoimen, opastetun kaupunkikävelyn 19.6. Lääninhallituksen ja Sairaalanniemen alueille. Sain toimia oppaana yli 30 kiinnostuneelle kaupunkilaiselle, jotka epävakaisesta säästä huolimatta olivat tulleet paikalle.

Kävelykierroksen jälkeen olen saanut yhteydenottoja ja kiitoksia opastuksesta. Vastaavaa kierrosta suunnitellaan nyt jopa kaupungin päättäjille syyskuussa Rovaniemi-viikolla.

Minua on myös pyydetty kirjoittamaan Sairaalanniemestä, joten tässä joitakin asioita, joita olen saanut selville eri tietolähteistä.

Rovaniemen alueelta on löytynyt 250 kivikautista asuinpaikkaa, joista Sairaalanniemi on yksi. Siellä on sijainnut kampakeraamista asutusta jo noin 3 000 eaa.

Historiallisella ajalla siellä tiedetään sijainneen muun muassa Pullin talon, josta syystä niemi oli aikoinaan nimeltään Pullinniemi. Myöhemmin maita hallitsi Korkalon tila ja paikkaa kutsuttiin tuolloin Korkalonniemeksi.

Ja koska alueella on sijainnut myös monta Rovaniemen kirkkoa ainakin 1600-luvulta lähtien, on paikkaa joskus sanottu myös Kirkonniemeksi. Tuon, tiettävästi ensimmäisen, kirkon muistopaasi sijaitsee ensimmäisellä hautausmaalla.

Siellä sijaitsee myös Lapin sodassa 16.10.1944 tuhoutuneen Rovaniemen puisen ristikirkon kellotapulin muistomerkki.

Tämä kirkko valmistui tasan 200 vuotta sitten. Heikki Annanpalo totesikin osuvasti kävelykierroksellamme: ”Tämä on rovaniemeläisille pyhää maata ja päättäjien tulisi se muistaa.”

Sairaalanniemi-nimitys on vakiintunut kieleen siitä syystä, että 20.5.1895 Rovaniemen ensimmäinen sairaala aloitti vihdoin toimintansa tuolla niemellä. Sairaalan saaminen kirkonkylään oli ollut pitkä ja vaivalloinen prosessi, mutta lopulta rakennustyöt pääsivät alkuun 1892. Maapohja oli todettu sopivan kiinteäksi rakentamiselle ja Kemijoki ympäröi paikkaa kauniisti kahdelta sivulta. Lisämaata ostettiin viereisestä Korkalon tilasta ja kirkko puolestaan antoi palan omaa maataan veloituksetta.

Sairaalarakennusten lopputarkastus suoritettiin 25.9.1895. Lääkintöhallituksen pääjohtaja, professori Fredrik Salzman suoritti myös tarkastusmatkan Rovaniemelle 1896.

Hän korosti sairaalan kaunista sijaintia Kemijoen varrella juuri siinä kohdassa, jossa joki muodostaa järvimäisen laajentuman.

Edustavasta sijainnistaan huolimatta ei sairaala-aluetta oltu kunnostettu. Fredrik Salzman lausui: ”Ajotietä lukuunottamatta ei kuoppaiselle, laajalle, rikkaruohon peittämälle hiekkakentälle oltu tehty ainoatakaan käytävää. Ei oltu istutettu ainoatakaan puuta tai pensasta, jotka olisivat antaneet tarpeellisen varjon, viihtyisyyden ja järjestyksen leiman, mikä on tunnusomaista kyseiselle laitokselle.”

Pääjohtajan mielestä sairaalan ympäristön viihtyisyyden luominen ei ollut mikään kustannuskysymys. Hän velvoitti sairaalan lääkärin Gustaf Ferdinand Snellmannin ryhtymään toimenpiteisiin istutusten aikaansaamiseksi.

On varsin todennäköistä, että sairaala-alueen myöhemmän ajan komea puusto on peräisin juuri niiltä ajoilta. Siellä kasvaa tavanomaisten koivujen, tuomien ja pihlajien lisäksi muun muassa lehtikuusia, sembramäntyjä, pihtakuusia ja valtava, vanha poppeli.

Vanha sairaala ei aikojen saatossa pystynyt enää vastaamaan tarpeisiin, joita kehittyvä ja kasvava kauppala loi. Uusi sairaala (nykypuheissa ns. vanha sairaala) valmistui vuonna 1937.

Talvisota ja Lapin sota vaurioittivat sairaalarakennuksia. Alkuperäinen puusairaala tuhoutui kokonaan ja uudempi osa 30-prosenttisesti. Se saatiin pian korjatuksi ja käyttökuntoon, mutta pian se ei enää riittänyt vastaamaan kasvavia tarpeita.

Oli rakennettava laajennus ja uusin osa sairaalasta valmistui 1962 . Se toimi sairaalana aina vuoteen 1988 asti, jolloin uusi Lapin keskussairaala aloitti toimintansa Ounasvaaran kupeessa.

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 4.7.2018.

Tervetuloa kahville kotiseutumuseon pirttiin!

Aika: 12.7.-31.8.2018

Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4

Kahvila on auki to-su klo 13-17.

Kahvi ja perinteinen leivonnainen 3 €.
Lisäksi museon pääsymaksu 5 € (tai museokortti).

Kuvassa Rovaniemen yleisen sairaalan keittiö vuonna 1922. Kahvimyllyä pyörittää Lyydia Jauhka. Keskellä on Iikka Paavalniemi ja oikealla Briitta Vilhelmiina ”Miina” Mölläri. Kuva: Iikka Paavalniemi, 1910-luku. Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

Marjetanjuhla 22.7.2018

Aika: 22.7.2018 klo 13:00

Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4

Päivä alkaa klo 10 Rovaniemen kirkossa messulla, jossa saarnaa seurakuntapastori Mikko Reijonen. Messussa muistetaan 200 vuotta sitten eli 16.3.1818 vihittyä puista ristikirkkoa. Tämän vuoksi Suvivirsi lauletaan vuoden 1701 Vanhan virsikirjan asussa ja alttarilta luettavat tekstit ovat Raamatun vuoden 1776 käännöksen mukaiset.

Tilaisuuden alussa kuullaan ensiesityksenä laulu Vanha kirkko.
Laulu: Julia Pihavainio
Säestys: Aleksi Hannula
Sävellys: Esa Tikkala (2018)
Sanat: Sofi Kallioniemi (1950)

Ennen museolle siirtymistä käydään puistossa olevalla kirkon muistomerkillä.

Kooste Marjetanpäivän messusta / Roi srk⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

MARJETANJUHLA KIRPPU-ORIN JA SUOMENHEVOSEN KUNNIAKSI klo 13 Rovaniemen kotiseutumuseon pihamaalla

Käsiohjelma

Avaussanat: Kaarlo Alaoja

Juhlapuhe: ministeri Raimo Sailas

Juhlan yleisteema: Kirppu-ori ja suomenhevonen. Talliin avatun näyttelyn esittelee perinne- ja kokoelmatoimikunnan jäsen Eeva-Liisa Ylinampa.

Musiikkia: Kunnan Pojat. 

VPK:n soittokunnan säestämät yhteislaulut ovat hevosaiheisia, mukana lastenlauluja.

Lapsille on monenlaista omaa ohjelmaa. Ilmaista vankkuriajelua Heli-tammalla tarjoaa K-Supermarket Ounasvaara. Keppihevosilla pääsee ratsastamaan museon pihalla. Lisäksi perinneaskartelua ja satujen lukemista.

Näyttelyn lisäksi museon pihalla voi tutustu jukkoaisan kiinnittämiseen.  Kyseessä on pohjoissuomalainen väline ja kiinnitystapa.

Kahvitarjoilu sisältyy 10 euron aluelippuun ja muuten on ostettavissa aamulla paistettua varraslohta. Lapsille mehutarjoilu.

Myytävät tuotteet:  Kirppu-magneetti, -tarra ja -vaneripostikortti,  Totto 2019 -kalenteri suomenhevosen kunniaksi sekä Totto-korut ja -julkaisut.

MARJETANJUHLAN TAUSTAA

Marjetanpäivä oli erämaapitäjän henkisen ja yhteiskunnallisen elämän vuotuinen merkkitapaus, pohjoissuomalainen juhlapäivä. Sillä oli aikoinaan voimakas kirkollis-uskonnollinen luonne. Kaikista taloista, uloimmilta perukoilta saakka, lähdettiin Marjetan kirkkoon. Silloin oli jo lauantaina tungosta Ruokasen ja Korkalon taloissa Rovaniemellä. Tavattiin tuttuja ja sukulaisia ja syötiin hyviä eväitä. Kaikki mahdolliset kävivät tällöin Herran pyhällä ehtoollisella. Koetettiin saada sovintoa naapureiden ja kylänväen kesken, koetettiin tehdä parannusta, jotta työt ja elämä olisivat menestyneet.

Marjetanpäivästä alkoi ikäänkuin toinen puoli vuotta. Ensimmäisenä työnä alkoi ankara heinänteko jängillä ja vesivierillä. Marjetanpäivänä myös kaukokylien nuoret tapasivat toisensa ja silloin luotiin ne merkitsevät silmäykset, jotka usein johtivat avioliittoon.

(Lähde: Kustaa Vilkuna / Totto VIII)

Marjetanjuhlan 2018 kuvasatoa

(kuvaajana Rainer Hiuspää ellei toisin mainita)

Virsiseurat 26.7.2018

Virsiseuroista ja Rovaniemen kotiseutumuseosta RadioDeissä 26.7.2018

29.7.2018

Kirppu-orin ilta 27.7.2018

Totto mukana Kuninkuusravien Ravitorilla 28.–29.7.2018

Aika: 28.7.2018 klo 09:00

Paikka: Rovaniemen ravirata, Mäntyvaara

Rovaniemen kotiseutumuseo - Kirppu-orin synnyinkoti  - on mukana Kuninkuusravien Ravitorilla Mäntyvaarassa yhdessä Lapin Hevosjalostusliiton kanssa. Ravitori avataan klo 9 ja sulkeutuu ravien päättyessä.

Myynnissä ovat seuraavat KIRPPU-tuotteet: Kirppu-tarra, Kirppu-magneetti ja Kirppu-vanerikortti, Totto 2019 -seinäkalenteri suomenhevosen kunniaksi sekä  Totto-korut ja -julkaisut.

Hyvää elokuuta!

TOTTO-KALENTERI 2018 - ELOKUUN KUVA SADAN VUODEN TAKAA

Valokuvassa Rovaniemen naisvoimistelijat arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman Rovaniemen yhteiskoulun portailla vuonna 1918. Koulu valmistui vuonna 1914, ja se komisti Kemijoen rantaa hävitykseen 1944 saakka. Kuva: Iikka Paavalniemi. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kokoelmat.

Valokuvaaja Iikka Paavalniemi (1875–1950) kuvasi Rovaniemeä 1910–1920-luvuilla. Hänen ottamiaan valokuvia levisi postikortteina ympäri Suomen ja myös ulkomaille asettuen näin osaksi suomalaiskansallista kuvastoa. Hänen kuviaan Rovaniemeltä voi tarkastella sekä topografisina maisemina, sosiaalisina maisemina ja että mielenmaisemina. Valokuvissa näkyy napapiirin tuntumassa sijaitsevan muuttuvan paikkakunnan aamunkoitto – katse kohti modernia.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa: 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä (2010) Toim. Tuija Alariesto (vast.), Mervi Autti, Arja Moilanen ja Jukka Suvilehto. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 15, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisuja 18.

Totto vuoden kotiseutuyhdistykseksi

10.8.2018

Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi 2018. Tunnustuspalkinnon saaja julkistettiin perjantaina 10. elokuuta Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lappeenrannassa.

Palkinnon perusteluissa nostetaan esiin yhdistyksen vahva kehittämisote. Yhdistyksen omistaman Rovaniemen kotiseutumuseon toiminnan painopisteitä ovat mm. ”hanketoiminta, brändin kirkastaminen ja digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen”. Kehittämishenkeä osoittaa, että yhdistys sai juuri Museoviraston Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksen lasten ja erityisryhmien museo-opastuksien kehittämiseen.

Yhdistyksen sisäistä toimintaa on kehitetty myös ansiokkaasti. Toiminnassa on aktiivisesti mukana noin sata henkilöä. Museon kehittämistoiveet ovat kunnianhimoisia, ja yhdistys haluaisi pitää museota toiminnassa myös talvikuukausina. Museorakennuksia pidetään kunnossa Museoviraston avustuksin.

Arkiseen puurtamiseen kaivattaisiin kuitenkin avuksi palkattua työvoimaa.  Ammattiosaamista museossa toisaalta on hyvin, koska yhdistys tekee jatkuvaa yhteistyötä Lapin maakuntamuseon kanssa.

Ks. Suomen Kotiseutuliiton koko tiedote

Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto:

Eeva-Liisa Ylinampa, 040 772 9781

puheenjohtaja Kaarlo Alaoja, 040 502 2752

Totto mukana Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla 17.-19.8.2018

Paikka: Wanha tori ja Jätkänpuisto

Tervetuloa markkinaostoksille!

Totto ry:n  koju on rannassa Jätkänpuistossa.

Kirppu-tarrat, -magneetit  ja -vaneripostikortit,  Totto-korut

Totto 2019 kalenteri - suomenhevosen kunniaksi, Totto-kotiseutujulkaisut

Joka päivä aamulla leivotut  Pöykkölän kampanisut. NAM!

Epilogi Rovaniemen soljen tarinaan

22.8.2018

Lapin maakuntamuseossa säilytettävällä Rovaniemen soljella on monta löytäjää ja lopulta alkuperän selvittäjä. Ensimmäinen löytäjä oli vuonna 1941 tai 1942 Ounasjoen itärannalla olevan Alajärven rannan Tammenharjun tilan koira. Toinen löytäjä, maanmittarioppilas Heikki Lantto huomasi vuonna 1974 talossa soljen, pyysi sen mukaansa ja toimitti sen Rovaniemen kotiseutumuseoon. Wanhoilla markkinoilla 18.8. Lantto osui Toton kojulle ja sai ansaitut lahjansa kiitokseksi jälkikäteen.

Mutta mitä soljelle sitten tapahtui? Kotiseutumuseossa olleet seuraavat löytäjät, historian opiskelijat Armi Heikkinen ja Sari Rautanen kertoivat soljesta arkeologian lehtori Pentti Koivuselle. Hän lopulta vuonna 1975 selvitti löydön  alkuperän. Solki on norjalaisperäinen viitan kiinnike,  kansainvaellusajalta, noin 500-luvulta.

Totto päätti jatkaa Rovaniemen soljen tarinan epilogia. Niinpä se kutsui kaikki soljen löydön kanssa tekemisissä olleet Rovaniemen kotiseutumuseolle sunnuntaina 9.9.2018.

Paikalle tulivat Tammenharjun talon tytär Vilma Alajärvi, o.s. Nurmela, joka oli lapsena leikkinyt korulla jota ei vielä tiedetty arvokkaaksi. Myös  hänen tyttärensä Sinikka Luiro, o. s. Alajärvi ja Sari Rautanen tulivat kotiseutumuseon pirttiin. Heille kaikille annettiin Totto-kaulakorut. Tässä historiallisessa tapaamisessa olivat mukana myös Heikki Lantto ja Pentti Koivunen, jotka aikaisemmin olivat saaneet Totto-kravattikorut.

Viime viikkoina myös Rovaniemen soljen löytöaika on täsmentynyt. Se ei ole aikaisemmin ilmoitettu vuosi 1946, vaan sota-aika, joko vuosi 1941 tai 1942.  Tammenharjun talo säästyi Lapin sodan tuhoilta, joten myös solki säilyi.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry teetti vuonna 2016 kultaseppä Sanni Lehtisellä Rovaniemen soljen reliefiosasta hopeisen Totto-korun: kravattikorun ja kaulariipuksen.

LÄHTEET

Totto XII (1975) ja Totto XX  (2017)

Syyskuun valokuva: Ihanat naiset rannalla

TOTTO-kalenteri 2018 - SYYSKUUN KUVA SADAN VUODEN TAKAA

Naisia lauttaa odottamassa, 1921–1922. Kirkonkylässä palokunnantalon torni erottuu taivasta vasten, ja peltojen takana on Kauppayhtiön kivirakennus. Vasemmalla joen rannassa on K. W. Auttin Höyrypanimo- ja Virvoitusjuomatehdas Ounas ja oikealla Yliruokasen talo. Kuva: Iikka Paavalniemi. Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

Valokuvaaja Iikka Paavalniemi (1875–1950) kuvasi Rovaniemeä 1910–1920-luvuilla. Hänen ottamiaan valokuvia levisi postikortteina ympäri Suomen ja myös ulkomaille asettuen näin osaksi suomalaiskansallista kuvastoa. Hänen kuviaan Rovaniemeltä voi tarkastella sekä topografisina maisemina, sosiaalisina maisemina ja että mielenmaisemina. Valokuvissa näkyy napapiirin tuntumassa sijaitsevan muuttuvan paikkakunnan aamunkoitto – katse kohti modernia.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa: 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä (2010) Toim. Tuija Alariesto (vast.), Mervi Autti, Arja Moilanen ja Jukka Suvilehto. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 15, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisuja 18.

Kotiseutumuseon kesäkausi päättyi mutta toiminta jatkuu

31.8.2018

Kesä kallistuu kohti syksyä ja museo sulkee ovensa elokuun viimeisenä päivänä - paitsi tapahtumien aikaan, joita on myös syksyllä ja talvella.

Kannattaa myös muistaa, että aukioloaikojensa ulkopuolellakin museoon voi tilata tutustumiskäynnin. Koululuokat, päiväkotiryhmät, yhdistykset ym. ovat tervetulleita vierailulle! Tarjoamme museon esittelyn tai aivan varta vasten ryhmälle räätälöidyn museo-opastuksen (maksullinen).

Kotiseutuyhdistyksen sauna, ns. "Kemiyhtiön sauna" on vuokrattavissa myös ympäri vuoden!

Ottakaa yhteyttä! 
Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta.

Avoimet ovet: TUNNE PERINTÖSI, JAA TARINASI 8.–9.9.2018 klo 12–18

Tule tutustumaan kotiseutumuseon näyttelyihin ja ilmapiiriin!

Tapahtumalla juhlistetaan myös Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n valintaa Vuoden 2018 kotiseutuyhdistykseksi. 

Pöykkölän lasten lysteissä perinneleikkejä museon pihalla ja navetassa klo 12 – 15: eri pisteissä voi kokeilla keppihevosratsastusta ja suopunginheittoa. Kaarnaveneiden ja käpylehmien tekoa ja perinteisiä loruhetkiä (Povipullon kultaa lapsiperheille).

Sunnuntaina 9.9. klo 14.00 esiintyy lapsikuoro Kadri Joametsin johdolla.

Myytävänä Rovaniemen perinnöstä ja tarinoista kertovia kotiseutuyhdistyksen Totto-julkaisuja (1952–2017) edullisesti itsellesi ja lahjaksi. Lisäksi Totto 2019 -kalenteri – suomenhevosen kunniaksi.

Myynnissä myös Kirppu-tuotteet ja Totto-korut.

Kahvi ja kahvileipä 3 euroa. Lapsille mehutarjoilu.

Tervetuloa!

Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä ja Rovaniemi-viikkoa.

Lokakuu ei ole joka kuu

Perinneateria Römppäpuolinen 28.10.2018 klo 13-15

Vuoden 2018 kotiseutuyhdistys kutsuu perinneateria Römppäpuoliselle sunnuntaina 28.10.2018 klo 13–15.  

TARJOLLA        

Naurisvelliä

Kalopsia eli lihakastiketta 

Perunavoita

Porkkanalaatikkoa

Puolukkaa

Äkäsiä eli piimälättyjä, punaherukkahilloa

Ruisleipää, rieskaa, voita

Maitoa, mehua ja kotikaljaa

Kahvia, teetä ja Hanna-tädin kakkuja
 

Aikuiset 23 euroa,  6-12-vuotiaat  10 euroa ja alle 6-vuotiaat maksutta.

Myytävänä myös Totto 2019 -kalenteri: 10 €, Totto XX -juhlajulkaisu:  25 €, Totto-koru: 70 €, Kirppu-tarra: 1 €, -magneetti ja -vaneripostikortti 6 €

Kortti- tai käteismaksu

TERVETULOA!

Kekri oli vuuen pää, kun oli ennen vuosipalvelijat. Silloin alkoi römppä. Palvelijat saivat syyä talossa, ja sitten ne lähtivät kylästä ja römppää pitivät ja tanssivat. Sodankylä, Samuli Paulaharju (1938)

Kekri on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia. Kekri - talonpoikaiskulttuurisäätiö

Pyhäinmiestenpäivänä tehtiin kyrsä jokaiselle talon ihmiselle. Tähteet pöydältä kerättiin kun kyrsät oli leivottu ja ne tähteet pantiin kelloon.
Rovaniemi, Samuli Paulaharju (1920)

"Ei marraslumi maassa pysy"

TOTTO-kalenteri 2018 - MARRASKUUN KUVA SADAN VUODEN TAKAA

Marrasuskomuksia:

Talvi alkaa viimeistään Antin päivänä 30.11.: "Antti talven tekee". Aiemmin marraskuussa sataneen lumen uskottiin sulavan pois: "Ei marraslumi maassa pysy".

Rakennushirret kaadettiin marraskuussa: marraskuun puuta on pidetty lujana lahoamista vastaan.

Lehmät pestiin suopursuvedellä marraskuussa. Se paransi karjan terveyttä.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa: 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä (2010) Toim. Tuija Alariesto (vast.), Mervi Autti, Arja Moilanen ja Jukka Suvilehto. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 15, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisuja 18.

PAIKALLISMUSEOIDEN TOIMINTAPÄIVÄ: Ratkaise perinnepulmia 18.11.2018
 

Lapin metsämuseo (Metsämuseontie 7) ja Rovaniemen kotiseutumuseo (Pöykköläntie 4)

Ratkaise perinnepulmia! Muistele ja kerro perinteistä!

Ohjelmassa:

Polttopuiden tarina Lapin Metsämuseolla klo 12.00-15.00

Maton tarina Rovaniemen kotiseutumuseolla klo 14.00-17.00
 

Tapahtuma on maksuton. Kahvitarjoilu!
 

Tule mukaan teemalliseen ja toiminnalliseen museopäivään, joka on osa Lapin Metsämuseon ja Rovaniemen kotiseutumuseon yhteishanketta "Perinnepulmien ratkaisu- toimintamalli museo-opastukseen." 

TERVETULOA! 

Suuret kiitokset kaikille vieraille osallistumisesta Paikallismuseoiden toimintapäivään 18.11.2018 Lapin Metsämuseolla ja Rovaniemen kotiseutumuseolla. 

Rovaniemen kotiseutumuseolla perinnepulma tehtävän oikea vastaus oli Räsymatto. Vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa, kirjapalkinnon voitti Otso Alasalmi.

JOULUKUUN VALOKUVA

Aika: 1.-31.12.2018

Paikka: Rovaniemi, 1910-luku

TOTTO-kalenteri 2018 - JOULUKUUN KUVA SADAN VUODEN TAKAA

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja mitä parhainta tulevaa vuotta!

Valokuvaaja Iikka Paavalniemi (1875–1950) kuvasi Rovaniemeä 1910–1920-luvuilla. Hänen ottamiaan valokuvia levisi postikortteina ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Valokuvissa näkyy napapiirin tuntumassa sijaitsevan muuttuvan paikkakunnan aamunkoitto – katse kohti modernia.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa: 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä (2010) Toim. Tuija Alariesto (vast.), Mervi Autti, Arja Moilanen ja Jukka Suvilehto. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 15, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisuja 18.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n syyskokous 16.12.2018 klo 13

Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Rovaniemen kotiseutumuseolla, Pöykköläntie 4, sunnuntaina 16.12.2018 klo 13.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n määräämät asiat, mm. hyväksytään seuraavien vuosien toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä  päätetään jäsenmaksujen suuruudesta, valitaan johtokunnan puheenjohtaja seuraavalle vuodelle ja valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.

Kahvitarjoilu

Tervetuloa!

Totto ry:n johtokunta

Totto mukana Arktisilla markkinoilla 14.-16.12.2018