6. Navetta
Navetassa ovat hinkalot kahdelletoista lehmälle, kolmelle hieholle eli nuorukaiselle ja karsina vasikoille. Hinkalot ovat navetan kahta puolta, ns. päinseinhän-tyyppiä.
Navetan loorista lapioitiin lanta puupaareille ja kannettiin ovesta navetanporstuan kautta ulos. Navetan alla oleva virtsa- eli virstahauta tyhjennettiin keväällä. Virtsa ajettiin kärryillä virstakorissa pellon höysteeksi.
Navettarakennuksen tienpuoleisessa päässä on karjakeittiö eli kota, jossa on uuni muuripatoineen. Uunissa tuli kiertää padan selustan ja yläreunojen kautta yhtyen piippuun uuninsuun yläpuolelta. Näin vesi muuripadassa lämpenee nopeasti.
Talvinavettarehto pestiin kesäksi ja näin vältyttiin kärpäsiltä asuintiloissa. Usein siirryttiin asumaan kesäksi navetan ja puovin puolelle. Keitettiin kodassa ja syötiin puovissa, myös nukuttiin ulkorakennuksissa. Näin asuinhuoneet kiireisenä työaikana pysyivät puhtaina.
Navettarakennuksen toisessa päässä on karjalato, josta heinät kannettiin vihkoina porstuan läpi lehmien eteen. Puhtaassa navetassa oli lapsilla kesäisin paljon tilaa leikkiä piilosilla ja käpylehmien kanssa. Orsille kiinnitettiin useita köysikiikkuja, joissa lapset kilpaa kingasivat.
Karja laskettiin metsälaitumille yleensä Salomoninpäivän aikoihin. Silloin pestiin navetta ja talli, ettei lika ehtinyt kuivua kiinni puuhun. Kartano lakaistiin ja jokaisen rakennuksen ympärille kertyneet tavarat siirrettiin aittoihin tai muihin suojiin.
Navetta on siirretty Tapionkylän Kantolasta vuonna 1966. Se pystytettiin osaksi sellaisenaan, osaksi uudelleen rakennettuna entisen mallin mukaan paikalle, jossa Pöykkölän entinen navetta sijaitsi.