20. Vinttikaivo

Vinttikaivo eli vipukaivo eli salkokaivo on kuulunut monen peräpohjalaisenkin talon pihaan. Kaivon tekemisessä on ollut oma tekniikkansa: Pohjalla on ollut ihminen, lapio ja sanko. Maa on nostettu sieltä ylös.  

Vesi nostetaan vipua ja vastapainoa hyödyntämällä. Kaivo tehtiin  navetan läheisyyteen, mutta kuitenkin riittävän kauas ja korkeammalle, ettei vesi saastuisi. Vesi vintattiin puusta tehtyyn ränniin, joka johti suoraan kodan eli karjakeittiön pataan. Muu talousvesi kannettiin ämpäreillä tai saaveilla korennon avulla. 

Pöykkölän talossa on  pitkään ollut kaivo navetan takana. Ränniä nykyiseen museonavettaan ei ole koskaan ollut. Kaivo on halkaisijaltaan noin 1 metri ja syvyydeltään 12–13 metriä, kirkasta vettä on noin 10 metriä. Kaivo on syvempi kuin päärakennus korkeudeltaan mistään kohdasta. Voidaan verrata lipputankoon. 

Rovaniemen kotiseutumuseon alkuvuosikymmeninä (1959–1975) kaikki käyttövesi  otettiin tuosta vinttikaivosta. Vuonna 1963 kaivo puhdistettiin ja siihen laitettiin ensimmäiset sementtirenkaat, myös kansi korjattiin.  Rovaniemen kaupungin verkostosta vesijohto ja viemäri päärakennukseen laitettiin kesällä 1975, vuoden lopulla myös puovirakennukseen.

Kesällä 2022 kaivo ennallistettiin: Maanpinnan päällä näkyvät kaivonrenkaat verhottiin rakentamalla niiden ympärille hirsikehä, jonka päälle tehtiin uusi kaivonkansi lahonneen tilalle.

Kaksihaarainen runkopuu on saatu lahjoituksena Suomussalmelta, vipuvarsi on saatu Lapin Metsämuseon tontilta. Paljunvarsipuu löytyi Pöykkölän varastoista. Kaivon pohjalta löytyi kaksi vesiämpäriä, ehkä vuodelta 1975. Toinen otettiin käyttöön.

Turvallisuuden vuoksi kaivonkansi on naulattu kiinni.