11. Riihi
Pohjoinen riihimalli on nurkkasalvottu korkea ja kapea rakennus, joka sijoitettiin palovaaran takia pihapiirin ulkopuolelle. Yksihuoneisen riihen kiuas on muurattu savesta ja kivistä ja on päältä umpinainen. Riihessä on kaksi noin 25-30 sentin suuruista savuaukkoa.
Riihen oviseinämässä oli usein tursaansydämiä eli taikamerkkejä, joilla on suojattu rakennusta pahaa vastaan. Merkkejä on tässäkin rakennuksessa.
Riihenpuintiin suhtauduttiin suurella hartaudella. Se oli pyhä toimitus, sillä jokainen jyvä oli kallisarvoinen. Korkea kynnys esti ristimättömiä eli eläimiä astumasta sinne likaisin jaloin.
RIIHENPUINTI
Vilja korjattiin lyhteisiin, joista koottiin kuhilaita. Ilmakuivatettu vilja ladottiin pellolla sapilaitten päälle sapilaskuormiin, jotka kannettiin riihen edustalle odottamaan pistoaikaa.
Puinti aloitettiin riihen pistolla, jonka toimitti yleensä naishenkilö. Apulaisena eli antelijana oli riihiväen nuorin. Pistäjä kiipesi nokisille parsille istumaan ja komensi: "Eloja tänne!" Lyhteet laitettiin parsille pystyasentoon tähkät ylöspäin.
Riihtä lämmitettiin ja välillä savuaukot tukittiin. Kun riihi oli kuivanut, lähdettiin keski- ja aamuyön välisenä aikana riihelle, koska puinnin piti olla aamunkoitteessa valmis.
Lyhteet pudotettiin lattialle ja sitten tähkät ja oljet irrotettiin hakkaamalla niitä vartoilla eli varstoilla, jonka päässä oli pyörivä klupu. Samassa kohdassa oli kaksi lyöjää, jotka löivät vuorotellen.
Puitu vilja eli rusa koottiin koreihin ja oljet sidottiin nipuiksi eli kupoihin. Lue lisää.
Aamun koittaessa riihiväki kiirehti saunomaan ja ruokailemaan. Kalle Ylipulli kuvaili lapsuusaikansa sauna- ja ruokailuhetkeä riihenpuinnin jälkeen:
"Riihiväki kiirehti äidin valmiiksi lämmittämään saunaan, miehet ja naiset kaikki yhdessä. Muutoin kyllä saunottiin erillään, mutta riihenpuinti oli kaiketi niin pyhä toimitus, että saunominenkin yhteisesti sen jälkeen oli paikallaan. Saunomisen jälkeen käytiin ruokapöytään, johon äiti nosti ison, puisen viilipunkan, jota ei myöskään tavallisissa oloissa muutoin pöytään nostettu." Kalle Ylipulli: "Riihenpuinti", Totto IV (1960)
Riihi on siirretty Niskanperältä Keskiniskan talosta.
