Lypsyjakkarat ja lehmän panka eli kauluri
1800-luvun jälkipuoliskolla nautakarjanhoito ja maidontuotanto alkoivat muotoutua tärkeiksi elinkeinoiksi. Kun maidon merkitys ja taloudellinen arvo kohosi, alettiin kiinnittää huomiota myös lehmien hyvinvointiin ja siihen, miten maidontuotanto saataisiin nostettua.
Lehmiä pidettiin yleensä parsinavetoissa. Käsinlypsäminen oli pääsääntöisesti naisten työtä. Puinen, käsintehty lypsyjakkara paransi lypsäjän työasentoa. Lehmän kaulaan laitettiin puinen panka eli kauluri, jolla se sidottiin lypsämisen ajaksi parteen kiinni.
*
Kuvan pyöreämuotoinen lypsyjakkara on Keskimaunun kesänavetasta. Lahjoittaja Toivo Keskimaunu Koskenkylästä. Puupangan ovat lahjottaneet Vitikan veljekset Norvajärveltä.