2. Historiallinen tausta
Akateemikko Kustaa Vilkuna tunsi varraslohen: Martti Autti kirjoittaa muistelussaan seuraavasti: Akateemikko Kustaa Vilkuna innokkaasti kehotti meitä jatkamhan tätä paistohommaa, ko se on senthän harvinaista eikä sitä muuala Suomesa näin tehä (1981, Totto XIII, 83).
1. Kustaa Vilkuna, Isien työ (1943)
Kustaa Vilkunan teoksessa Isien työ on kuvallinen artikkeli LOHIPADOILLA (1943: 38–58).
Tekstissä kuvataan Kemi- ja Torniojokivarren paria kolmea suupuolen patoa ja niillä pyytämistä.
Saaliin jälkeen on vietetty lohijuhlia, joihin on kokoontunut lähitienoon väkeä, erityisesti köyhiä syömään ”uutiskalaa”: Sitä keitettiin padoittain ja paistettiin vartaissa. (41–42.)
Aukeamalla (48–49) on kuvia ja kuvateksti: Mainiota kenttäruokaa on *vartaassa paistettu tuikituore lohi. Kala halkaistaan, viillostellaan ja sidotaan vitsavauloilla tuoreeseen *koivupihtiin. Paistaminen tapahtuu hillityssä rakovalkeamaisen nuotion hehkussa. Pintaan valellaan hiukan suolavettä, mistä lihan saa tarpeellisen suolan maun
Sivulla 50 on kuva ja siinä seuraava teksti: Paistettu lohi nostetaan *pihdissä ruokapöydälle. Kullekunta käy kahden puolen ja käy sormin kiinni höyryävään lihaan, Vähän suolainen lohen liha on siltään syötynä erittäin ravitsevaa. Aluksi tuntuu, että sitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. Mutta yhtäkkiä syöjä tuntee itsensä perin kylläiseksi, eikä halua nielaista palaakaan. Tunne on sama kuin makeaa juustoa tai jauhomuttia kylläksi syötyä.
*paistovälineen nimitykset koivupihti, pihti ja varras
Janne Vilkuna antoi luvan 25.8.2022 koko tekstin ja kuvien julkaisuun.
2. Kustaa Vilkuna, Lohi 1974
Kustaa Vilkunan teoksessa Lohi on XXIX luku Elämää pyyntipaikalla (1974, 364–370. Skannatun liitteen julkaisuun saatu lupa Janne Vilkunalta 25.8.2022).
Tekstissä Vilkuna kuvaa lohenpyynnin historiaa, Taivalkosken pyyntipaikkaa, kenttää, sen kalastusta, rakennuksia ja lohijuhlia. Saadun saaliin kypsentämisestä ja syömisestä on yksityiskohtaisia kuvauksia. Hän tuo esille myös Jakob Fellmanin 1906 ilmestyneet kuvaukset Kemijoelta ja sen lohenpyynnistä.
Kypsentämistavoista Vilkuna kuvaa tekstissään ainoastaan keittämistä. Kahdessa 1940-luvun valokuvassa (366– 367) on kuitenkin vartaat, joista toisen kuvan 193 tekstissä varras mainitaankin. Viimeisellä aukeamalla on kaksi piirroskuvaa: Kuva 194, varras, piirtänyt Olle Homma (368) ja Kuva 195, pihti, piirtänyt Aino Hoikkala (369).
3. Muuta historiaa
1) Lapin maakuntamuseossa on tallennettuna kolme Iikka Paavalniemen ottamaa kuvaa 1910-luvulta. Ne on otettu Ylikylässä.
Nämä lienevät ensimmäiset lohenpaistosta otetut kuvat.
2) Lapin Kansan kuva-arkistossa on Aatto Ahon ottamia kuvia 1930-luvulta:
Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta vieraili Muurolan lohipadolla 7.7.1935. Vieraille näytetään muiden muassa, miten padon karsina koetaan. Lisäksi vieraat saavat paistaa lohta lohivartaissa ja lounastaa jokirannassa.
Valokuvat:
Suomen Kalakirjaston arkisto
Aatto Aho
Lapin Kansa
Kuvien julkaisuun on saatu Suomen Kalakirjaston lupa 16.8.2022
Ministereiden vierailu Muurolan lohipadolla 1939
Muurolan lohipato oli aikanaan kuuluisa matkailunähtävyys. Lohipadolla vieraili 3.7.1939 Unkarin kauppa- ja teollisuusministeri Antal Kunder ja Viron opetusministeri Aleksander Jaakson. Mukana seurueessa olivat myös kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Voionmaa sekä presidentti Kyösti Kallion adjutantti Aladár Paasonen. Vierailua seurasi Lapin Kansan päätoimittaja Aatto Aho, joka teki vierailusta juttua ja otti valokuvia.
Valokuvat:
Suomen Kalakirjaston arkisto
Aatto Aho
Lapin Kansa
Julkaisuun on saatu Suomen Kalakirjaston lupa 16.8.2022.
3) Suomen murteiden sanakirjan arkistossa on kaksi kuvaa Rovaniemeltä.
Olli Artimo keräsi 1930-luvulla aineistoa Suomen murteiden sanakirjan arkistoon. Rovaniemeltä 1939 hänen tallentamanaan on sana varras : varthan : varrasta: varthaitten : varthaja. Tallennuksessa on kaksi kuvaa Muurolan padolta. Kuvat julkaistaan Suomen murteiden sanakirjan arkiston luvalla.
Sanakirjaa julkaistaan verkossa. Tällä hetkellä on valmiina a–mähistyä. joten varras siellä ei ole siellä esillä moniin vielä vuosiin.
4) TV1:n tallenne
Varraslohen valmistuksesta on kuvaus TV1:n ja Keminmaan kunnan 2.7.1980 tuottamassa dokumentissa ”Taivalkoski – Entisen Kemijoen suurin ja kaunein” (n. 30 min). Siinä koski virtaa vielä vapaana eli dokumentti on tuotettu aivan 1970-luvun alkuvuosina ennen kosken valjastusta. Keminmaan alueella varraslohi oli käytössä vain Taivalkosken rannoilla ja dokumentissa näkyvät välineet – ja vähän katuenkin lavastettu lohen saaminen lipolla.
Tallenne on hankittu Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n käyttöön elokuussa 2022.