1971-1980
TOTTO ry:n KOLMAS VUOSIKYMMEN
1971: Ensimmäiset palkatut esittelijät ja ensimmäiset ansiomitalit
Vuosikokous pidettiin huhtikuussa, tarjolla poronkuivalihavelli ja uunijuustoa.
Museo avoinna joka päivä 1.6.–20.8.1971 klo 13–17. Ensimmäistä kertaa museolla oli kaksi kielitaitoista museoesittelijää 16.6.–15.8.1971. Heille maksettiin ns. minimipalkka. Aune Vaarala aloitti talonmiehenä 5.4.1971, asunto oli entinen (Totto XI, 87–94). Vahtimestarin asunnossa olevan puhelimen numero vaihtui, se oli nyt 991-181 095. Rovaniemen Ratsastusseuran vuokra-aika navetassa jatkui.
OSALLISTUMISET: Valtakunnallisille kotiseutupäiville Torniossa osallistui seitsemän johtokunnan jäsentä, virallisena edustajana puheenjohtaja Antti Ruokanen. Päivien aikana luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton ansiomitalit puheenjohtaja Antti Ruokaselle ja varapuheenjohtaja Oskari Klemetille. Nämä olivat ensimmäiset Totto ry:n toiminnasta saadut mitalit.
Edellisenä vuonna asennettu päärakennukseen asennettu sähkölämmitys on helpottanut toimintaa, mutta tilojen käyttö oli vähäistä joulu-huhtikuussa.
Patoveneen suojan rakentaminen aloitettiin. Keittiön kaapisto ja tiskipöytä uusittiin. Samoin hankittiin keittiöön pakastelaatikko erityisesti juhlien ajan juustojen säilytystä varten. Lisäksi uusittiin keittiön lattiapäällyste.
Merkittävä esinelahjoitus oli Iivari Ylipasman täydellinen suutarin työvälineistö. Kokoelmiin kuuluva Biblia vuodelta 1642 entisöitiin, jonka kustannuksista Kalevalaiset naiset maksoivat osan. Kokouksissa todettiin, että esinekokoelmia tulee vielä kartuttaa.
Saarenkylässä Myllyojan vuodelta 1797 peräisin oleva rajapyykki kunnostettiin, ja siihen liitettiin 12.6.1971 kuparilaatta.
Yhdistyksellä oli edelleen väliaikaisella vuokrasopimuksella hallussa Muurolassa sijaitseva Tuomiojan myllypalsta, jossa Rovaniemen maalaiskunta pitää leirintäaluetta. Yhdistys omistaa alueen luhtirakennuksen.
Marjetanjuhlaa vietettiin 18.7.1971. Se oli samalla yhdistyksen 20-vuotisjuhla. Aluksi oli jumalanpalvelus kirkossa, ja sen jälkeen juhla museon pihalla. Tervehdyssanoissaan puheenjohtaja Antti Ruokanen kertasi yhdistyksen ja museon vaiheita sekä Marjetanpäivän historiaa (Totto X, 6–10).
Juhlapuheen piti kansanedustaja Paavo Väyrynen teemanaan ”Luonnonsuojelu on ilman suojelua”. Hän totesi, että luonnonsuojelusta on viime vuosien aikoina tullut ihmisen suojelua, jotta ihminen ei ahneudessaan kuluta maapallon voimavaroja.
MUUTA OHJELMAA: Annikki Kariniemi esitti kirjoittamansa juhlarunon Maani silmät (Totto X, 12–13), Rovaniemen Naiskuoro lauloi Elli Niskan johdolla, trumpettisooloja esitti Mikko Aho, yksinlaulua Elsa-Kaisa Pentinsaari ja Lapin Nuoriseuraliiton tanhuryhmä esiintyi Marita Selkälän johdolla. Kemin kotiseutu- ja museoyhdistykseltä tuli onnittelusähkösanoma. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. Tarjoilu: leipäjuusto, kampanisut, virvokkeet, varraslohi Martti Auttin ja Martti Hiltusen paistamana.
Väkeä sateen raikastamassa säässä oli noin 800 henkeä, joukossa 70-henkinen jugoslavialainen turistiryhmä, joka esitti kiitoksensa.
Totto X, yhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu, ilmestyi juhlapäiväksi (143 s. ja ilmoituksia 25 s., painos 1000 kappaletta).
Helmikuussa vierailivat Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen edustajat, kesäkuussa Suomen Museoliiton museoasiain sihteeri Jorma Heinonen sekä elokuussa Saamelaiskulttuuriviikon osallistujat, mukana Kalevala-Seuran edustajia.
Rovaniemen seurakunta järjesti virsiseurat heinäkuussa (Totto XX, 126). Rovaniemen Teatteri esitti Esko Länsinevan ohjaaman Maiju Lassilan näytelmä Viisas neitsyt seitsemän kertaa, katsojia oli noin 700.
VIERAITA: Kokouksiaan museon tiloissa järjestivät mm. Pohjoiset kirjailijat, kaupungin kotiseutulautakunta ja Napapiirin Suomalais-Saksalainen yhdistys.
Kaikkia Totto-julkaisuja ja kortteja myytiin museolla. Museo-opas (32 s.) painettiin.
Vuoden aikana kuoli tottolaisia: vahtimestari Elsa Hiltunen sekä kunniajäsenet Hermanni Kouri ja Hiskias Sonkajärvi.
1972: Veneet suojaan ja kampanisuja pakastimeen
Vuosikokous pidettiin huhtikuussa. Lopuksi nautittiin poronkoparavelliä, uunijuustoa ja kahvit.
Museo oli avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Kahdelle kielitaitoiselle esittelijälle maksettiin ns. minimipalkka.
OSALLISTUMISET: Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Salossa oli puheenjohtaja Antti Ruokanen. Murtosuojelua koskevilla neuvottelupäivillä yhdistystä edusti sihteeri Väinö Ylikunnari.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi 10.1.1972 maanviljelijä Oskari Klemetille pitäjäneuvoksen arvon. Hän oli yhdistyksen varapuheenjohtaja. (Totto XII, 4–8.)
Esineiden kortistointi aloitettiin Suomen Museoliiton antaman rahoituksen turvin; työstä saatiin valmiiksi noin kymmenesosa. Puotirakennuksen yläkerrassa saatiin lisää näyttelytilaa laittamalla lattia vahtimestarin asunnon yläpuolelle. Uudet osastot järjesti Suomen Museoliiton näyttelysihteeri Mikko Ahvenlampi.
Museoon hankittiin pakastin, jotta ruoan säilytys on helpompaa. Kampanisuja voitiin ostaa myös kotiin vietäväksi.
Edellisenä kesänä aloitetun venekatoksen rakentaminen saatiin loppuun. Hirsityön tekivät Martti Autti ja Väinö Ylikunnari. Pärekattto pantiin talkoilla, joissa osallistujia oli parikymmentä. Muurolan lohipadon rakentamiseen käytetty 11-metrinen vene ja lohiverkot, mm. laiskat saivat nyt suojan. Venehuoneeseen sijoitettiin Souharin ajapan inavene.
Marjetanpäivän juhlaa vietettiin 16.7. 1972 varsin aurinkoisessa säässä 700 vieraan läsnäollessa. Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Antti Ruokanen. Juhlapuhujana oli toimittaja Juhani Nurmela.
MUUTA OHJELMAA: Rovalan kuoro Mikko Murtomäen johdolla, Kansalaisopiston tanhuajat, Rovaniemen murthela pakinoi Iida Kähkönen (Armhan Iida), Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOILU: leipäjuusto, kampanisut, kahvi ja virvokkeet sekä Martti Auttin ja Martti Hiltusen paistama lohi.
Virsilauluseuroissa heinäkuussa seurakunnasta olivat mukana pastori Ilmo Pulkamo ja kanttori Eino Miettunen.
Römppäpuolinen eli entisajan piot järjestettiin 4.11.1972 museolla. Tarjolla oli lihatuuvinkia, verimakkaroita, rusinasoppaa, rieskaa, lohta ja juustokahvit. Mukana oli akateemikko Kustaa Vilkuna rouvineen. Osallistujia oli noin 100. (Totto XX, 127.)
VIERAITA: Museolla oli yhteislauluilta Rovaniemen kaupungin kulttuurilautakunnan kanssa. Lisäksi oli kesäyliopistolaisten illanviettoja, Pirteitten eläkeläisten juhla, Joikajaisten Pyhäaamun rauha -hartaushetki ja Rovaniemen Säästöpankin 90-vuotisjuhla.
Teatteri -72 esitti näytelmän Hugo Raudseppin näytelmän Vetelys kolme kertaa. Ohjaaja oli Pehr Olof Sirén.
Pitäjällä käyntejä oli Mäntyjärvellä, Sinetässä ja Lehtojärvellä.
Jaatilan jakokunnan omistama Tuomiojan myllypalsta oli yhdistyksen hallussa edelleen väliaikaisella vuokrasopimuksella. Pöykkölän museoalueen navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastuseuralle jatkui.
Rovaniemen kotiseutumuseon esitteitä painettiin englannin-, saksan- ja ruotsinkielisinä. Totto-julkaisut olivat myynnissä museolla ja kirjakaupoissa.
1973: ”Kotiseutyöllä ja alueellisella kehittämisellä saavutetaan yksituumaisuus”
Vuosikokous pidettiin huhtikuussa, tarjolla oli kuivalihavelli. Kunniajäseniksi kutsuttiin Matti Vanhapaavalniemi ja Kalle Ylipulli.
Kesällä työssä oli kaksi kielitaitoista esittelijää, joille maksettiin minimipalkka. Museo oli auki edelleen kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Museon talonmiehenä jatkoi Aune Vaarala.
Myllymuistomerkin paljastustilaisuus oli 27.6.1973 Saarenkylässä. Sen oli järjestänyt Rovaniemen maalaiskunnan kotiseutulautakunta. Toton tervehdyksen esitti puheenjohtaja Antti Ruokanen.
OSALLISTUMISET: Kotiseutupäivillä Kajaanissa ja Kuhmossa oli edustajana puheenjohtaja Antti Ruokanen, lisäksi mukana johtokunnan muitakin jäseniä. Museoliiton 50-vuotiskokoukseen osallistui puheenjohtaja Antti Ruokanen.
Museoesineiden luettelointia ja rekisteröintityötä jatkettiin. Osa esineistä kuvattiin.
Naistoimikunnan työ oli vuoden aikana yhtä vilkasta kuin aikaisemminkin. Se on huolehtinut monien vierailijaryhmien, talkoiden ja kokousten tarjoilusta. Pannu on ollut aina kuumana. Kampanisuja on leivottu 1000 kappaletta. Tarjoilun käyttöön hankittiin lisää astioita, pyyheliinoja ja pöytäliinoja.
Marjetanjuhlaa vietettiin 27.7.1973 noin 900 vieraan läsnäollessa. Tervehdyssanat esitti pitäjäneuvos Oskari Klemetti, joka toi puheessaan esille Kemijoen lohen suuren merkityksen. Juhlapuheen piti kansanedustaja Jouni Mykkänen, joka totesi seuraavasti: ”Kotiseututyö ja alueellinen kehittäminen ovat sellaisia toimintoja, että niissä saavutetaan kansallinen yksituumaisuus paljon helpommin kuin monilla muilla yhteiskunnallisilla aloilla.” (Totto XI, 84–87.)
MUUTA OHJELMAA: Arvo Jänkälä lausuntaa, Tervolan Kalevan nuoret tanhuja. Musiikki: Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. Juhlan pääjärjestäjänä toimi Aili Hanni ja kuuluttajana Pauli Pahtaja.
Kesäkuun lopussa oli seurakunnan järjestämä virsilauluilta ”Sen suven suloisuutta”.
Römppäpuolisen järjestivät Toton naiset 3.11.1973 museolla. Tarjolla oli kampsuja, uunilihaa, perunoita, alatoopia, siikaa ja kaljavelliä.
Kotiseuturetkeilyjä: Johtokunta kävi Hirvaalla, Muurolassa, Viirinkylässä ja Vanttauskoskella.
VIERAITA: Rovaniemen teatterin näyttelijät esittivät kolme kertaa Kalle Luotosen ohjaaman Pasi Jääskeläisen näytelmän Toppakahvit. Aiheen mukainen kahvitarjoilu oli pirtissä. Muita tilaisuuksia järjestivät mm. Lapin kesäyliopiston opettajat, Lapin Kansan asiamiehet, Rakennusmestarien rouvat ja Kalevalaiset naiset. 23.3.1973 oli A-studion suora lähetys museon pirtistä. 21.9.1973 saksalaiset kuvasivat kylpemistä savusaunassa.
Tuomiojan vuokrasopimus ja navetan vuokraus hevostallina jatkuivat.
Totto XI (152 s. ja 27 mainostajaa) ilmestyi, painos oli 1000 kpl. Lisäksi painettiin 1000 kpl väripostikortteja. Totto-julkaisuja museolla ja kirjakaupoissa, kortteja museolla.
1974: Emännistö ja Wanttaus-laiva
Museo oli avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 13–17, mutta sisälle pääsi muulloinkin. Palkattuja esittelijöitä oli kolme. Talonmiehenä jatkoi Aune Vaarala. Puhelin 180 95.
Vuosikokous pidettiin huhtikuussa. Siellä entisen naistoimikunnan nimeksi muutettiin emännistö. Näin se sopii paremmin nimeen museoisännistö, joka on ollut käytössä vuodesta 1957 lähtien. Muina nimettyinä ovat toimineet juhla- ja julkaisutoimikunta. Lisääntyneet tilaisuudet ovat moninkertaistaneet emännistön työmäärää. Ilahduttavasti käytettävissä on ollut 30 hengen joukko muita naisjäseniä. Keittiöön kalustoa lisättiin ja teetettiin uusi työpöytä.
Tunturiloma Oy:n kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan museon navettarakennus luovutettiin Wanttaus-laivalla retkeilevien ruokailupaikaksi. Tarjoilusta huolehti emännistö. Laiva kävi rannassa 17 kertaa. Vieraat tulivat yleensä öisin; osalle lämmitettiin savusauna 17 kertaa korvausta vastaan.
OSALLISTUMISET: Yhdistys liittyi jäseneksi Lapin rakennusperinneyhdistykseen. Kokouksissa yhdistystä edusti Väinö Ylikunnari. Muut aikaisemmat jäsenyydet ovat Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Museoliitto III.
Suomen Kotiseutuliiton kokouksissa yhdistystä edustivat johtokunnan jäsenet Edit Kiveliö ja Maija Räisänen. Kesäkuussa järjestettiin Suomen Kotiseutuliiton ja Lapin Kesäyliopiston kotiseutuseminaari, teemana saamelaiset ja kotiseutuaiheiset julkaisut. Ohjelmassa oli luutaiteilija Ilmari Laitin näyttely sekä Jouko Tekoniemen ja Arvo Ylitalon yhtyeiden esittämää kansanmusiikkia. Toton edustajina puheenvuorot käyttivät Antti Ruokanen ja Elli Mäkipeura.
Metsähallitukselta ostettu Mårdin aitta siirrettiin museoalueelle. Purkamisen, siirron ja pystytyksen teki Martti Autti. Pärekaton pano ja maalaus siirtyivät seuraavaan vuoteen. Aitta on tarkoitus järjestää vaateaitaksi, jollainen museosta on puuttunut. – Esineiden kortistointia jatkettiin.
Rovanieman kaupunki veti vesijohtolinjan päärakennuksen keittiön seinän kohdalle ja puotirakennuksen seinään. WC-tilojen piirustukset tilattiin. Myrskyn repimän kala-aitan malkakatto uusittiin.
Päärakennukseen asennettiin savuilmaisinjärjestelmä. Tämän vuoksi oli hankittava uusi puhelinlinja ja puhelin myös päärakennukseen. Varoja saatiin Opetusministeriöltä, Museovirastosta ja Rovaniemen kaupungilta.
Marjetanjuhla 26.7.1974 keräsi runsaslukuisen yleisön sateesta huolimatta. Tervehdyspuheessaan puheenjohtaja Antti Ruokanen kertoi yhdistyksen toiminnasta ja kotiseututyön uusista muodoista. Juhlapuheessaan Norbottenin läänin maaherra Ragnar Lassinantti painotti hyvien naapuruussuhteiden merkitystä ja muuttuvan yhteiskunnan vaikutusta kotiseututyöhön.
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen Naiskuoro Elli Niskan johdolla, Songan Soittajat, Rovalan tanhuajat, evakkomuisteluja Pauli Pirttijärven johdolla. Martti Auttille luovutettin Suomen Kotiseutuliiton harrastusmitali. Musiikki: Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOILU: Varraslohta paistoivat Martti Autti, Pentti Autti ja Esko Pernu.
Römppää vietettiin marraskuussa kolmannen kerran, nyt yhteistyössä kaupungin kotiseutulautakunnan kanssa. Römppäpuolinen oli ensin museolla ja sitten juhla Keskustan lukiossa.
Pitkäaikainen varapuheenjohtaja, pitäjäneuvos Oskari Klemetti kuoli maaliskuussa 1974 (Totto XII, 4–8).
Kesäkuussa vieraili torniolainen Teatteri 41 esittämässä näytelmän Topparoikka.
Tuomiojan alue ei ole ollut enää vuokralla, mutta luhtirakennus sijaitsi siellä vielä. Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastuseuralle jatkui.
Totto-julkaisujen, postikorttien ja korttien myyntiä oli edelleen museolla, samoin esitteiden.
1975: Vesijohto, viemäri ja WC:t
Vuosikokous pidettiin huhtikuussa Pöykkölässä.
Mårdin aitta saatiin valmiiksi panemalla siihen pärekatto, aitan nurkat ja räystäät maalattiin. Työt tehtiin talkoilla. Aitassa oli kesällä Lahja Lindgrenin mustalaisvaatenäyttely. Kokoelma on myyty Lapin maakuntamuseolle. Puotirakennuksen kattoa ja pirtin uunia korjattiin.
Ravintolatoiminta on vilkastunut, mutta sitä on vaikeuttanut se, että vesijohto ja viemäri ovat puuttuneet. Kaupunki rakensi edellisenä vuonna verkoston ja niin päärakennukseen saatiin liitäntäjohdot. Heti kesän alussa keittiöön asennettiin vesijohto, viemäri ja lämmintä vettä varten boileri. Näin palvelumahdollisuudet paranivat huomattavasti! Kesä oli vilkas, oli juhannushäät ja evakostapaluun 30-vuotisjuhla.
Jatkettiin edelleen WC-tilojen suunnittelua, koska niiden puutuminen oli suuri epäkohta. Piirustukset teki palkkiotta Markku Hyvönen ja putkipiirustukset Erkki Kestilä. Tilat suunniteltiin puotirakennuksen taakse. Tarjousten mukainen työ olisi tullut kalliiksi, ja Martti Autti otti työn tehdäkseen: hänen työnantajansa laskutti vain todelliset kustannukset, ilman voittoa. Rakennusmateriaalina käytettiin Metsäntutkimuslaitokselta 1974 ostettuja kesänavetan hirsiä. Putkityöt tekivät urakalla Risto Vanhamaa ja Yrjö Ollila ja sähkötyöt T:mi Sähkökaira. Valmiina tilat olivat joulukuussa 1975. Uudistukset tulivat myös talonmiehen asuntoon.
Marjetanjuhla 25.7.1975 keräsi sateisesta säästä huolimatta tuhatlukuisen yleisön. Tervehdyspuheessaan johtokunnan jäsen Pauli Pahtaja totesi seuraavasti: ”Sota, evakkoaika ja senjälkeiset vuodet opettivat meidät kovakouraisesti havaitsemaan, kuinka paljon rakastamme kotiseutuamme.” Juhlapuheen piti Oulun maakunta-arkiston johtaja Samuli Onnela ”Pohjoisen kulttuurin juurista”. (Totto XII, 132–136.)
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen tanhuajat, Saarenkylän ja Petäjäskosken kuorot, Jankerin soitinyhtye, Sinikka Jankeri laulu, Hartti Lindgren, joka äitinsä Lahja Lindgrenin kanssa toivotti juhlaväen tervetulleeksi Mårdin aittaan mustalaisperinnenäyttelyyn. Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. Tilaisuudessa Aatto Aho ilmoitti johtavansa soittokuntaa julkisesti viimeistä kertaa. (Totto XVI, 55–60.)
Römppää vietettiin yhdessä kaupungin kotiseutulautakunnan kanssa. Puolinen oli museolla ja juhla Keskustan lukiolla.
VIERAITA: Museon tiloja luovutettiin kesän ja syksyn mittaan useille eri järjestöille ja yhteisöille heidän omia tilaisuuksiaan varten
Aune Vaarala jatkoi talonmiehenä, navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.
Totto XII (164 s. ja 26 s. ilmoituksia) ilmestyi 1000 kappaleen painoksena. Lehdistöinformaatio julkaisusta oli joulukuussa 1975 museolla. Julkaisuja ja postikortteja oli edelleen myytävänä museolla.
1976: Luhtiaitta Tuomiojalta
Museo oli auki kesäaikana, jolloin töissä oli kielitaitoisia esittelijöitä.
OSALLISTUMISET: Kotiseutupäivillä Lieksassa yhdistystä edusti varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura, hän oli myös Suomen Museoliiton kokouksessa Lahdessa. Lapin Rakennusperinne ry:n vuosikokouksessa oli Jorma Tapio. Perinne- ja ympäristöpoliittiset päivät järjestettiin Sodankylässä toukokuussa. Yhdistyksestä mukana olivat Martti Autti, Aili Hanni, Eedit Kiveliö ja Jorma Tapio.
Puotirakennukseen asennettiin insinööri Esko Laakson suunnitelman mukainen palohälytysjärjestelmä. Työn teki Lapin Sähkö- ja Radioliike. Valtionavustus kattoi kaikki menot.
Päärakennuksessa tehtiin maalaustöitä: ikkunoiden puitteet, ovien karmit, vuorilaudat, pirtin, porstuan ja kuistin lattiat maalattiin. Vahtimestarin asuntoon tehtiin täydellinen remontti.
Syksyllä siirrettiin Muurolan Tuomiojalta luhtiaitan hirret. Alun perin aitta on ollut Kemijoen itäpuolella Sukulan talossa. Rakennuksen lahjoitti Kemijoki Oy. Pystytys siirtyi seuraavaan vuoteen.
Esineistön luettelointia jatkettiin, mukana oli 3262 esinettä. Lisäksi jatkettiin kortistointityötä.
Emännistö oli kesän aikana miltei vakinaisessa työssä. Tilaisuuksien osanottajamäärä on vaihdellut 15–80. Kaikki on tehty itse. Ilo oli saada reipasta talkooväkeä Toton jäsenistöstä!
Marjetanpäivän juhlaa vietettiin 25.7.1976, lehtitietojen mukaan noin paikalla oli 1000 henkeä. Avaussanoissaan puheenjohtaja Antti Ruokanen kehotti liittymään joukolla yhdistyksen jäseneksi.
Juhlapuhujana oli kirjailija Annikki Kariniemi. Hänen aiheensa oli ”K. M. Walleniuksen elämänvaiheet ja tuotanto Lapin luonnon ja ihmisen kuvaajana”.
MUUTA OHJELMAA: tanhuja, lausuntaa, murrepakina, laulua Rovaniemen Naiskuoro ja yksinlaulua Hannu Merkku, Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestarina Turkka Mehtälä.
Römppäpuolinen järjestettiin marraskuussa, saapuvilla oli satakunta henkeä. Tarjolla oli uunituoreita verimakkaroita, lihatuuvinkia, rosollia ja sekahedelmäsoppaa.
Leikekirjaan on koottu yhdistyksen toiminnasta julkaistut lehtileikkeet. Lehdistö on suhtautunut erityisen myönteisesti toimintaan ja julkaissut kaikki annetut uutiset sekä selostanut laveasti kuvin ja jutuin yhdistyksen järjestämiä juhlatilaisuuksia.
Tässä yhteydessä täsmennämme, että kotisivuille tulleet ja tulevat poiminnat ovat yhdistyksen arkiston asiakirjoista, eivät lehdistä. Muutamissa kohdin on viittauksia lehtitietoihin, esimerkiksi Marjetanjuhlien yleisömäärissä.
Sama puhelinnumero oli edelleen päärakennuksessa ja vahtimestarin asunnossa. Museon tiloja on luovutettu yleisölle omia tilaisuuksia varten. Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.
Museolla oli myynnissä Totto-julkaisuja, postikortteja ja nuotteja.
1977: ”Yksi on kotiseutu”
Museo oli avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Muina aikoina museoon oli päässyt sopimalla vahtimestarin kanssa. Vahtimestatina jatkoi Aune Vaarala.
OSALLISTUMISET: Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Oulaisissa yhdistystä edusti johtokunnan jäsen Aili Hanni, maakunnallisessa museokokouksessa Torniossa olivat puheenjohtaja Antti Ruokanen, varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura ja sihteeri Eeva-Liisa Tolvanen.
Puheenjohtaja Antti Ruokanen toimi Suomen Kotiseutuliiton valtuuston lappilaisena edustajana vuoden 1977 loppuun saakka. Hänet oli valittu tähän tehtävään vuoden 1966 alusta.
Tuomiojalta tuotu luhtiaitta pystytettiin. Museorakennuksista puovin huopakatto vaati korjausta, joten se olisi ollut ohjelmassa. Uusimista vaativat muutkin osat, koko rakennus. Sitä kohotettiin, vajonneen kivijalan tilalle tehtiin uusi, alin hirsikerta kengitettiin. Tallin seinät suoristettiin, samoin liiterin pahasti laskenut katto.
Erityisesti puovin museoesineitä puhdistettiin ja kunnostettiin. Tehtävään palkattiin kahdeksi kuukaudeksi museolan opiskelija. Hän järjesti ja täsmensi myös esinekortiston järjestelmää. Lisäksi valokuvakokoelman järjestely oli sivutoimisesti käynnissä koko vuoden ajan.
Emännistön antamien tietojen mukaan kahvi- ja ruokavieraita on ollut kaikkiaan noin 2600. Saaduilla tuloilla täydennettiin astiastoa noin 1000 markalla. Todettu on myös se, että museon aukioloaikana kahvila olisi tarpeellinen. Emäntien mielestä esimerkiksi karjaladon porstua olisi sopiva paikka.
Juhannuksena Rovaniemen Nuorisoseura järjesti Pöykkölässä aattojuhlan, jossa osanotto kolean sään vuoksi oli niukka. Emännistö järjesti tarjoilun.
Marjetanjuhlaa vietettiin 24.7.1977 perinteisin juhlamenoin. Se kokosi nuoria ja vanhoja sekä matkailijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lehtien mukaan yli tuhat henkeä.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura toivotti vieraat tervetulleiksi korostaen yhteistyön ja talkoohengen merkitystä. Päätoimittaja Eila Jokelan juhlapuheen aiheena oli ”Yksi on kotiseutu”. Esimerkkinä hän pitää kotiseutuyhdistyksen vuosittaisia kokoontumisia Pöykkölässä. Ne sulkevat piiriinsä kaikki, jotka tuntevat itsensä rovaniemeläisiksi. Puhuja esitti myös ajatuksen useampipäiväisestä tapahtumasta, joka päättyisi Marjetanjuhlaan. (Totto XIV, 4–9.)
MUUTA OHJELMAA: Tanhuja, Immanuel-kuoro, Annikki Pahtajan runoja, juontajana ohjelmapäällikkö Esko Kähkönen, Rovaniemen VPK:n soittokunta, kapellimestarina Turkka Mehtälä. TARJOILU: 12,5 kiloa kahvia, 30 juustoa, 500 kampanisua, 400 pikkupullaa. Isännät paistoivat lohta vartaassa, tappiota ei tullut.
VIERAITA: Lapin kesäyliopisto järjesti ruokaperinneseminaarinsa yhteydessä poroa vartaassa -tarjoilun seminaariväelle.
Römppäpuolinen oli tarjolla isänpäivänä viikon päätteeksi, se oli eri päivänä kuin kaupungin kotiseutulautakunnan järjestämä juhla viikon alussa.
Joulukuussa emännistö järjesti pikkujoulun kiitokseksi talkooväelle. Museolla pidettiin mm. yhdeksät häät, mutta niiden tarjoilusta emännistö ei huolehtinut.
Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.
Parhaaksi turistikaudeksi ilmestyi uusittu museo-opas. Päärakennuksen sisätiloista, pirtistä ja salista, teetettiin kaksi postikorttia, jotka saavuttivat heti kotimaisten ja ulkomaisten vieraiden suuren suosion.
1978: 25 juustoa, 525 kampanisua, 150 pullaa, 6 kg sokeria, 6 l kermaa, 600 annosta jäätelöä
Museo on ollut avoinna kesäkuukausina kaikkina päivinä klo 13–17. Kesän ajaksi saatiin ensi kerran Rovaniemen työvoimapiiriltä työvoimatukea kuuden puolipäiväisen museo-oppaan palkkaamiseen. Kaikki eivät olleet niin kielitaitoisia kuin aikaisemmat, mutta osoittautuivat muuten tehtäväänsä sopiviksi.
Vahtimestarina jatkoi Aune Vaarala; hän jäi eläkkeelle joulukuun puolivälissä. Vuosikertomuksen mukaan yhdistys on kiitollinen hänen työstään. Vaarala tuli tunnetuksi ja suosituksi museon esittelijänä. (Totto XV: 87–94.)
OSALLISTUMISET: Kotiseutujulkaisijoiden kokous Torniossa, yhdistyksen edustajina varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura ja sihteeri Eeva-Liisa Tolvanen ja Lapin Rakennusperinneyhdistyksen kokouksessa varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura. Varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura toimi Suomen Kotiseutuliiton valtuuston lappilaisena edustajana vuoden 1978 alusta lähtien. Hänen kautensa kesti vuoden 1987 loppuun.
VIERAITA: Emännistön toiminta oli yhtä monipuolista kuten aikaisemminkin, mm. juhannuspäivänä oli vieraina 400 sotilaspoikaa. Kalastuskuntien liiton vuosikokous oli elokuussa. Kaikki tarjottava on tehty itse.
Puotirakennuksen katto korjattiin kokonaan. Entinen huopakatto, ja sen alla ollut pärekatto poistettiin kokonaan, samoin alla ollut ruodelaudoitus. Uuden huopakaton alle laitettiin tiivis ruodelaudoitus raakaponttilaudoista. Huopakatto kiinnitettiin liimaamalla ja saumojen kohdalta naulaamalla niin, että naulojen kannat jäivät huovan alle. Puotirakennus ja liiteri maalattiin itse keitetyllä punamultamaalilla. Nurkat ja räystäät maalattiin entiseen tapaan valkoisella.
Esineistön luetteloiminen siirtyi, mutta valokuvakokoelman järjestelytyö saatiin loppuun. Sen tekivät valokuvaajat Mervi Autti ja Ulla Etto. Kokoelma on säilytettävänä Lapin maakuntamuseossa.
Marjetanjuhlaa vietettiin 24.7.1978 perinteisin menoin. Lehtien arvioiden mukaan väkeä oli 1200 henkeä. Tervehdyspuheessaan varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura korosti sitä, että kotiseututyö ei ole vain menneen säilyttämistä, vaan myös soveltamista nykyihmisen elämään. Juhlapuheessaan kanslianeuvos Veli Arrela kertoi Lapin puunjalostuksen kehittymisestä ja kantoi huolta jätkäperinteen säilymisestä.
MUUTA OHJELMAA: Pekka Raudaskoski laulu, Eeva Korolainen huilu, Oiva Arvola runo, Kalevan nuorten tanhuajat, Rovaniemen harrastajateatteri, väliajalla tutustuminen käsityöntaitajien puu- ja tuohiesineiden valmistukseen, juhlan juontaja Arvo Jänkälä.
Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestarina Turkka Mehtälä. TARJOILU: 25 juustoa, 525 kampanisua, 150 pullaa, 6 kg sokeria, 6 l kermaa, jäätelöä 600 annosta, virvoitusjuomia 22 korillista. Paistettu varraslohi meni kaupaksi niin hyvin, että kaikille ei riittänyt.
Römppäpuolinen oli isänpäivänä, tarjolla mm. itse tehtyjä makkaroita.
Totto-julkaisuja, postikortteja ja nuotteja oli myynnissä museolla.
1979: Päärakennuksen katto korjattiin
Museo oli auki kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Kesäoppaille maksettiin palkka yhdistyksen varoista, koska työllistämistukea ei saatu. Kesäopas täydensi esinekortistoa. Vahtimestarina toimi Markku Vaarala.
OSALLISTUMISET: Puheenjohtaja Antti Ruokanen oli Suomen Museoliiton kokouksessa, Suomen Kotiseutuliiton kokouksessa edustajana oli johtokunnan jäsen Edit Kiveliö, Lapin rakennusperinne ry:n kokouksessa johtokunnan jäsen Martti Autti ja Rakennusperinneseminaariin osallistuivat Martti Autti sekä johtokunnan jäsen Väinö Ylikunnari.
Päärakennuksen tiettävästi Suomen vanhin Ikopal-katto oli osoittautunut heikoksi jo monen vuoden ajan ja oli nyt uusimisen tarpeessa. Työ tehtiin Museoviraston suunnitelmien mukaisesti: entinen huopakatto, jonka alla oli vielä pärekato, jätettiin alle. Sen päälle kiinnitettiin lastulevypohja, jonka päälle uusi huopakatto liimaamalla ja naulaamalla. Näin saatiin museon toisen suurimman rakennuksen katto korjatuksi. Työn tekivät Martti Autti ja Yrjö Uusipaavalniemi apunaan kaksi lautapoikaa. Katolle johtavat tikkaat uusittiin, kivijalkaa ja salin lattianiskat korjattiin.
Museon uusin rakennus, luhti, maalattiin, loput maalista käytettiin navetan pärekaton maalaukseen.
VIERAITA: Emännistöllä riitti työtä. Ruokaa tarjottiin monenlaisille vieraille, useimmiten lohikeitto, esimerkiksi kaupungin unkarilaisille vieraille. Keittiöön hankittiin Siro-liesi, jääkaappi-pakastin ja ensimmäinen kahvinkeitin.
Marjetanjuhla vietettiin 22.7.1979. Väkeä oli paikalla tuhatkunta, joukossa myös ulkomaalaisia. Juhla aloitettiin jumalanpalveluksella, joka pidettiin Somosen kirkolla, nyt toisen kerran.
Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Antti Ruokanen. Juhlapuheen piti suunnittelupäällikkö Heikki Annanpalo. Hän nosti puheellaan peräpohjalaisten omanarvontuntoa. Tilastotietojen avulla hän osoitti sen, kuinka hyvässä paikassa täällä asutaan ja kuinka merkittäviä täällä asuvien ihmisten saavutukset ovat.
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen Naiskuoro, Kalevan nuorten tanhuesityksiä, Tapio Hurrin huilusooloja, Kari Mäensivun, Tuomo ja Paula Rönkön hanuriesityksiä sekä Alli Malinen: huumoria, juontaja Esko Kähkönen. Rovaniemen VPK:n soittokunta Turkka Mehtälän johdolla.
Römppäpuolinen kokosi marraskuun alussa 65 osallistujaa.
Navetta oli edelleen vuokrattuna Rovaniemen Ratsastusseuralle.
Totto-julkaisuja, postikortteja, museo-opasta ja nuotteja on ollut myytävänä.
1980: ”Tottoviestejä paljasjalkaisille”
Museo oli avoinna yleisölle kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Työssä oli kielitaitoisia museo-oppaita. Vahtimestarina oli Markku Vaarala helmikuun puoliväliin saakka ja maaliskuun alusta lähtien alkaen Kaarina Hyvönen.
OSALLISTUMISET: Suomen Museoliiton kokouksessa oli puheenjohtaja Antti Ruokanen, Kotiseutupäivillä edustajana oli varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura ja Auttin kylätoimikunnan patojuhlassa edustajana oli Martti Autti.
Totto ry oli edelleen jäsenenä seuraavissa: Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Museoliitto, III luokka, Lapin Rakennusperinne r.y.
Vuorossa olivat päärakennuksen sisäpuolen maalaus- ja korjaustyöt. Maalaussuunnitelman teki arkkitehti Panu Kaila Museovirastosta. Aikaisemmat, vuonna 1961 tehdyt maalaukset poistettiin. Salin pihanpuoleisen kamarin sabloonamaalaukset oli poistettava rappaamalla. Uusintamaalauksessa käytettiin vain öljymaaleja, jotka ovat aitoja 1800-luvulla käytettyjä materiaaleja. Värien valinnassa pyrittiin ottamaan käyttöön vanhin maalikerroksissa ollut sävy. Maalaustyön tekijäksi valittiin Maalausliike A. Rötkönen, joka onnistui tehtävässään erittäin hyvin.
Pirtin seinää oikaistiin, porstuan ulko-oven lukko kunnostettiin ja peräkamareiden oviin laitettiin lukot sekä oviin uusia helotuksia. Pirtin leivinuuni korjattiin; irronnut tiili oli tukkinut savukanavan. Keittiöön asennettiin kaatoallas, ulos hankittiin toinen kenttäkeittiö ja lisättiin astioiden määrää. .
Marjetanjuhlaa vietettiin 20.7.1980 noin tuhannen vieraan läsnä ollessa. Juhlapuheen piti teologian tohtori Esko I. Kähkönen teemanaan ”Tottoviestejä paljasjalkaisille ja junantuomille”. Puheensa lopussa hän tuo tottoviestien merkitystä nykypäivään seuraavasti: ”Pyrimmekö iskemään tulta elämää suojelevien ihanteiden ja ihmisiä yhdistävien asioiden puolesta? Sen viestin soisi näkyvän totonkannalta totonkannalle niin paljasjalkaisille kuin junantuomille rovaniemiläisille kauas Kemijoelle ja Ounasjoelle. Itsekkäät tavoitteet vahvistavat epäkulttuurin varjoja. – Eläköön kotiseutu ja sen kulttuuri eri vivahteineen, eläköön isämaa ja ihminen.” (Totto XIII, 95–98.)
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen kaupungin nuorisoseuran tanhuajat, Lapin Lauluveikkojen kvartetti, Janne Luusuan työnäytteitä, Rovaniemen VPK:n soittokunta Turkka Mehtälän johdolla.
Toukokuussa järjestettiin museolla avointen ovien päivä ympäristövuoden teeman merkeissä.
Juhannusjuhlassa ja televisiointitilaisuudessa 17.6.1978 Kalle Ylipulli oli murrejuttujen kertojana.
Römppäpuolinen järjestettiin 9.11.1980.
Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.
Totto-julkaisut, postikortit, museopas ja nuotit olivat myynnissä museolla.