1961–1970

TOTTO ry:n TOINEN VUOSIKYMMEN

1961: Tuhatpäinen yleisö Pöykkölän kartanolla

Vuosikokous pidettiin ensimmäisen kerran Pöykkölässä huhtikuussa. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja kirjastonhoitaja Matti Perunka kuoli tammikuun alussa (Totto V, 6). Uudeksi puheenjohtajaksi  valittiin lainopin kand. Antti Ruokanen, joka oli ollut johtokunnassa toiminnan alusta lähtien. Kunniajäseniksi kutsuttiin Viljami Kaltio kaupungista ja Hiskias Sonkajärvi Songasta.

Museo oli avoinna kesäkuukausina sunnuntaisin klo 12­­­–16. Oppaina olivat johtokunnan jäsenet ja muut yhdistyksen jäsenet. Muina aikoina talonmies päästi vierailijat sisälle.

Museoalueelle siirrettiin Tennilästä kala-aitta, jonka alkuperäinen paikka on ollut Ala-Kuohungilla. Alueelle siirrettyihin riiheen ja kesänavettaan pantiin pärekatto ja riiheen laitettiin kiuas. Päärakennuksen entisöintitöitä jatkettiin. Puovin yläkerran näyttelyistä todettiin, että kolme huonetta kuuluu kalastusosastoon. Museoalueelle laitettiin viitta Kotiseutumuseo. Lisäksi teetettiin viitta Somosen kirkko Oikaraiselle. Paikka oli rauhoitettu vuoden 1957 lopussa.

Marjetanjuhlassa 9.7.1961 yhdistyi kolme tapahtumaa: yhdistyksen 10-vuotisjuhla, Rovaniemen kotiseutumuseon vihkiminen ja XIII valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjuhla. Osallistujia oli tuhatpäinen joukko. Tervehdyspuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Antti Ruokanen, joka loi puheessaan katsauksen kuluneeseen 10-vuotiskauteen (Totto V, 8­–17). Juhlapuheen piti akateemikko Kustaa Vilkuna. Hänen pääteemansa olivat Marjetanpäivä ja kansanperinteen merkitys (Totto VIII, 5–12). Museon vihkiäispuheen piti professori Niilo Valonen.

MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen Nuorisoseuran tanhuryhmä, Kiekerökvartetti Kemijärveltä, tervehdykset luki biol. ylioppilas Seppo Salonen, Rovaniemen VPK:n soittokunta mus. dir. Aatto Ahon johdolla. Soittokunta aloitti pitkän, edelleen jatkuvan, perinteen. TARJOILU: Vartaassa paistettu lohi kävi kaupaksi, sitä oli 115 kiloa.

Kotiseutupäivien retki suuntautui Kemijärvelle ja Ivaloon. 

VIERAITA: Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kesäretki oli heinäkuussa. Osallistujat keräsivät museolle 149 esinettä ja nauhoittivat alueen kieltä ja muuta perinnettä. (Totto VI,  5–63.)

Lapin Nuorisoseurojen Liiton näytelmäryhmä esitti elokuussa museon pihalla Teuvo Pakkalan näytelmän Tukkijoella.

Pitäjällä käyntejä ja kotiseutuiltoja oli mm. Tennilässä Oikaraisella ja Alanammassa. Kotiseututoimikuntia oli noin 20.

Totto V (63 s ja 13 s toiminimien ilmoituksia) ilmestyi. Myynnissä oli edelleen julkaisuja ja nuotteja sekä valokuvapostikortteja.

1962: Lahjoituksena Uulan mylly

Yhdistys sai Sinetän kotiseutuyhdistykseltä lahjakirjalla Uulan myllyn rakennuksineen ja maineen. Lue lisää...

Museo oli auki kesäkuukausina sunnuntaisin klo 12–16. Vahtimestarina aloitti toukokuun alussa Elsa Hiltunen. Hänen asunnossaan tehtiin kesällä remontti, ja sinne hankittiin museon ensimmäinen puhelin, jonka numero oli 2228. Yhteydenpito museoon helpottui huomattavasti.

OSALLISTUMISET: Valtakunnallisille kotiseutupäiville osallistuivat Antti Ruokanen ja Oskari Klemetti, museopäiville Antti Ruokanen. 

Jorma Heinonen Museoliitosta vieraili useita kertoja antamassa ohjeita kokoelmien järjestämiseen. Museorakennusten kattoja korjattiin; työhön saatiin Museovirastolta avustusta. Päärakennuksen huoneisiin laitettiin vanhat öljyvalaisimet, joihin asennettiin sähkövalot. Toivo Lukkariniemi teki suunnitelman päärakennuksen vinttitilojen käytöstä. Keittiöön hankittiin lisää astioita, mm. 70 juomalasia.

Marjetanjuhla oli 22.7.1962. Liikennöitsijä Kittilä järjesti kuljetuksen kirkolta museolle. Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Antti Ruokanen, joka palautti myös mieleen Marjetanpäivän historian. Juhlapuheen piti kunnallisneuvos Janne Koivuranta, joka totesi, että kotiseututyö on parasta perinteiden vaalimista. Hum. kand. Jorma Toivaisen esitelmän aiheena oli ”Rovaniemen murre” (Totto VI, 14–19 ja Totto VIII, 6–31).

MUU OHJELMA: Koskenkylän Nuorisoseuran tanhuajat ja Nivankylän tytöt esittivät Kantelettaren runoja sekä Elsa-Kaisa Pentinsaari yksinlaulua. Tarjolla oli juustokahvia, paistettua lohta ja virvokkeita. Osallistujia oli noin 600.

Matkoja pitäjälle tehtiin kahdeksan, mm. Jaatilaan, Tapionkylään ja Taipaleenkylään. Kylistä kerättiin esineistöä sekä järjestettiin kotiseutuiltoja. Uusi kansanperinnetoimikunta järjesti koulujen kautta myllykyselyn alueen vesimyllyistä. Vastauksia tuli 40 kylästä. Vastaajat saivat rahapalkkioita ja Totto-julkaisuja. (Totto VI, 65–67.)

Totto VI (90 s ja 14 s yritysilmoituksia) ilmestyi 1000 kappaleen painoksena. Totto-julkaisuja oli myytävänä kirjakaupoissa, nuotteja Musiikkiliike Kuhalla.

1963:  Kirppu-orille pronssinen muistolaatta

Erkkilän eli Hervan lato uimarannan alueelta siirrettiin Rovaniemen kaupungin lahjoituksena museoalueelle. Samoin saatiin lahjoituksena hyysikkä Narkauksen Keskinarkauksen talosta. Alkuperäisten aittojen pärekatot uusittiin. Päärakennuksen kivijalkaa korjattiin, vintille laitettiin kahteen huoneeseen lautalattia ja sieltä poistettiin yksi väliseinä. Kaivo puhdistettiin ja siihen laitettiin ensimmäiset sementtirenkaat, myös kansi uusittiin. Vahtimestarin asuntoon hankittiin öljylämmitin.

Johtokunta ja museoisännistö tekivät lokakuussa matkan Tapionkylän Kantolaan. Siellä todettiin, että tilalla on ”paljon hyviä museorakennuksia”, joiden hankintaa alettiin suunnitella.

Pitäjällä käyntejä oli kuusi, mm. Jaatilassa ja Norvajärvellä. 

Marjetanjuhla vietettiin museon pihalla 21.7.1963. Tervehdyssanat esitti varapuheenjohtaja Oskari Klemetti.  Hän totesi mm., että tulevaisuutta ei voi rakentaa historiaa tuntematta. Agrologi Erkki Könkään juhlapuheen aiheena oli ”Kirpun tarina”. Hän kertoi Pöykkölässä 1879 syntyneestä orista, josta tuli merkittävä juoksija ja seuraavien juoksijapolvien kantaisä. Puheen jälkeen tallin seinään paljastettiin Kirpun pronssinen muistolaatta. Sen on valokuvien perusteella tehnyt Taidetakomo V. Hartikainen & Kumpp. Mikko Heikinheimo esitti hevoskasvattajien ja alan järjestöjen puolesta kiitokset kunnianosoituksesta. (Totto VII, 29–33.)

MUU OHJELMA: Rovaniemen seurakunnan torvipojat ja Rovaniemen Laulu Paavo Seppäsen johdolla.

Painettiin 2000 kappaletta Pöykkölää esittelevää lehteä ja 5000 pääsylippua. Monistettiin 100 kappaletta vuosikertomuksia, joihin paperit lahjoitti Rovaniemen Osuuskauppa. Kotiseutu-lehti tilattiin kaikille johtokunnan jäsenille. 

Lapin Nuoriseurojen Liiton näytelmäryhmä esitti kartanolla Teuvo Pakkalan Pohjalaisia seitsemän kertaa, katsojia yhteensä noin 3500.

Suomen Vähittäiskauppiasliiton kokouksessa oli noin 2000 osallistujaa eri puolilta maata. Kyseessä on tiettävästi yleisömäärältään suurin museon pihalla järjestetty tilaisuus.

Pesula jatkoi vuokralaisena navetassa. 

Totto-julkaisut olivat myynnissä kirjakaupoissa ja nuotit Kuhalla.

1964: Kantolasta paja, savusauna ja masiinihuone

Vuosikokouksessa syötiin kuivalihavelliä rieskan, voin ja maidon kanssa. Hyväksyttiin 50-vuotinen vuokrasopimus Hirvaan Tuomiojan myllystä. 

Museo oli auki kesäisin joka päivä klo 12–15, paitsi ei lauantaisin. Vahtimestarille alettiin maksaa palkkaa 100 mk/kk 1.5.–30.9.1964. 

Elokuun alussa ostettiin Tapionkylän Kantolan tilan huutokaupasta rakennuksia 1000 markalla. Se oli pitkä askel museon kehittämisessä. Ensimmäisinä alettiin heti purkaa ja siirtää pajaa, savusaunaa ja masiinihuonetta. 

Marjetanjuhla vietettiin 26.7.1964. Aluksi oli jumalanpalvelus kirkossa. Avaussanoissa puheenjohtaja Antti Ruokanen kertoi Marjetanpäivän historiasta. Juhlapuheen piti metsäneuvos Jarl Sundquist. Hän kertoi Pöykkölän tilan vaiheista ja Lapin Metsämuseosta, josta on tarkoitus muodostaa valtakunnallinen (Totto IV, 12–13 ja Totto VII, 55–57). Kirjailija Annikki Kariniemi esitti puheessaan ilonsa siitä, että Lapin kesäyliopisto oli aloittanut Rovaniemellä. Asiaa oli pidetty utopistisena.

MUUTA OHJELMAA: Lapin Nuorisoseuraliiton tanhuajat esiintyivät, Arvo Jänkälä lausui runon, Kyllikki Nylander esitti Kantelettaren runoja ja Pekka Holm sahansoittoa. Musiikki: Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOLLA oli perinteisesti paistettua lohta, kahvia ja juuston kampanisujen kera sekä virvokkeita. Tilaisuudessa oli harvinaisen paljon ulkomaalaisia.

Käyntejä pitäjällä ja kotiseutuiltoja oli esim. Petäjäskokella ja Niesissä. Kotiseututoimikuntia oli 17, mm. Hirvaalla, Koskenkylässä ja Saarenkylässä.

Lapin Nuorisoseurapiirin näytelmäryhmä esitti Helvi Herlevin Huutokauppa-näytelmää kuusi kertaa, katsojia oli noin 1500.

Pesulan toiminta navetassa jatkui.

Totto VII (71 s ja 15 s yritysilmoituksia) ilmestyi. Totto-julkaisuja oli myynnissä kirjakaupoissa ja nuotteja Kuhalla.

1965:  Totto-julkaisuja maalaiskunnan kouluille

Huhtikuussa vuosikokouksen alussa syötiin ensin makiaa juustokeittoa ja juotiin kahvit.

Päärakennuksen porstuan ovet ja katto maalattiin. Tapionkylästä tuodut savusauna ja masiinihuone pystytettiin, ja sauna saatiin lämmityskuntoon. Kiuaskivet haettiin Kaihuajoesta. Pajan pystytti Marttiinin puukkotehdas, mutta varustaminen siirtyi myöhemmäksi. Navetan siirtoa valmisteltiin; mukana oli Jorma Heinonen Museoliitosta. Kunnostettiin pärehöylä, joka oli sitten kovassa käytössä.

Marjetanjuhla 21.7.1965 alkoi jumalanpalveluksella kirkossa. Museolla tervehdyssanat esitti johtokunnan jäsen Pauli Pahtaja, joka kiitti yhdistyksen perustajia arvokkaasta työtä.  Juhlapuheen piti kansanedustaja Eino Sääskilahti, joka totesi, että kotiseututyötä tarvitaan henkisen kehityksen eteenpäin viemiseksi. Juhlaesitelmän piti maisteri Elli Mäkipeura aiheesta ”Vastuumme suomalaisesta maisemasta”. Hän jakoi esitelmänsä kolmeen osaan: maa, vesi ja ilma.

Muu ohjelma: Tanhuja Saarenkylän Nuorisoseura, yksinlaulua Kaarina Kinnunen, runonlausuntaa Sirkka Ylikokkila. Musiikki: Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. Tarjoilu: Vartaassa paistettua lohta oli 44,5 kiloa. Osallistujamäärä: noin 700 henkeä.

Kotiseutuiltoja järjestettiin mm. Vanttauskoskella, Marrasjärvellä ja Mäntyjärvellä. 

Puheenjohtaja Antti Ruokanen osallistui Kotiseutupäiville ja Museoliiton kokouksiin.

Kaikille Rovaniemen maalaiskunnan kouluille lahjoitettiin Totto II–VII -julkaisut kirjastoihin. Kaikki julkaisut olivat edelleen myynnissä kirjakaupoissa ja nuotit Kuhalla. Paperit vuosikertomuksiin lahjoitti Rovaniemen Osuuskauppa.

Kesäyliopistolaiset järjestivät museon pirtissä heinäkuussa muinaissuomalaisen illan ja Maalaisliiton kesäjuhla pidettiin elokuussa Pöykkölän kartanolla.

Lapin Nuorisoseurapiirin kesäteatteri esitti Agapetuksen näytelmän Kaikenlaisia vieraita seitsemän kertaa, katsojia oli noin 800.

Rovaniemen Kalevalaiset Naiset järjestivät lokakuun lopussa Kekrijuhlan museon pirtissä.

Vuokralaisena ollut pesula muutti Kemiyhtiön rakentamasta navetasta omaan kiinteistöönsä.

Uudeksi vuokralaiseksi tuli Pohjolan Auto Oy joulukuun puolivälissä. 

1966: ”Kotiseututyö ei halua olla kehityksen jarruna”

Museon tekstiilit tarkasti Anja Rantala Suomen Museoliitosta. Esinelahjoituksena saatiin mm. A.E. Järvisen kirjoituspöytä, joka on nykyisinkin käytössä museon porstuan vastaanotossa. 

Museo oli avoinna klo 12–15 kesäkuukausina joka päivä, paitsi ei lauantaina.

Navetan pystytys saatujen piirustusten mukaan oli vuoden keskeinen tavoite. Se vaati paljon talkootyötä. Harjannostajaiset olivat 26.8.1966. Rakennus sijoittuu täsmälleen Pöykkölän entisen navetan paikalle niin, että kivijalka ja virstahauta tulivat samoille paikoille. Pystytystyö valmistui syksyksi, pärekattoa ja ikkunoita lukuun ottamatta. Rakennustyön valvojana toimi Martti Autti, joka kuvasi työn eri vaiheet (Totto IX, 99–103).

Marjetanjuhla oli 24.7.1966. Avaussanoissaan puheenjohtaja Antti Ruokanen totesi, että kotiseututyö ei halua olla kehityksen jarruna. Juhlapuheen piti kauppalanjohtaja Tuure Salo, joka sanoi, että kotiseututyö on tavallisesti taaksepäin katsomista, mutta sen tulee olla myös eteenpäin katsomista ja koko maakunnan kehittämistä (Totto VIII, 87–88). Juhlaesitelmässään fil. tohtori Jorma Ahvenainen kertoi Rovaniemen papiston asemasta 1600- ja 1700-luvulla (Totto VIII, 21–25).

MUU OHJELMA: Kaupungin Nuorisoseuran tanhuajat, yksinlaulua Martti Etelätalo ja lausuntaa Ulla Sattanen. Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOILUA: Lohta paistettiin 42,5 kiloa. Osallistujat: monisatapäinen yleisö.

Pitäjällä käyntejä oli mm. Niskanperällä, Tapiolla ja Lehtojärvellä.

Puheenjohtaja Antti Ruokanen oli mukana Suomen Kotiseutuliiton ja Museoviraston tilaisuuksissa. Ruokanen valittiin valittiin Suomen Kotiseutuliiton valtuuston lappilaiseksi edustajaksi, ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1977 saakka.

Vuokralaiseksi Kemiyhtiön rakennuttamaan navettaan heinäkuun alussa tuli Rovaniemen Ratsastusseura. Paikkaa alettiin käyttää hevostallina ja hevostenhoitajan asuntona. Tästä on kirjoittanut Kaarina Jaakkola (Totto XV, 97–101).

Puhelin oli edelleen vahtimestarin asunnossa, numero 2228.

Totto VIII (88 s. ja 25 s. yritysilmoituksia) ilmestyi. Julkaisujen myyntiä oli edelleen kirjakaupoissa ja nuotteja Kuhalla, valokuvapostikortteja myytiin museolla.

Vuosi 1967: Itsenäisyyden kuusi

Vuosikokouksessa syötiin uunijuustoa, kuivattua poronlihaa ja rieskaa. 

Paja saatiin lopulliseen kuntoon. Venehuone siirrettiin joulukuussa 1967 Tuomirannan tilalta Tapionkylästä. Navetta ei ihan valmistunut, mutta talkootöitä tehtiin niin paljon kuin mahdollista. Pärekaton kaksipäiväiset naulaustalkoot järjestettiin heinäkuun alussa, osallistujia oli ensimmäisenä iltana 38 ja toisena 20. Punamullan keittoon ja maalaamiseen käytettiin kolme iltaa. Masiinihuone maalattiin samalla maalilla.

Valtion arkeologi Nils Cleve, teki tarkastuskäynnin ja oli tyytyväinen museon kuntoon ja tilaan.

Museo auki joka päivä, paitsi lauantaina klo 12–15, myös maanantaina klo 18–20.

Marjetanjuhla oli 23.7.1967. Juhlapuheen piti pastori Aimo Ajo: teemana oli isänmaallisuus ja kiitollisuus 50 vuoden itsenäisyydestä. Metsäteknikko Pentti Norvasuon esitelmän aiheena oli ”Jaakko Fellmann, paikallinen merkkimies” (Totto IX, 29–32). Hän totesi, että Rovaniemi olisi velvollinen muistamaan muistomerkillä Fellmannin elämäntyötä.

MUU OHJELMA: Kaarina Kinnunen laulu ja Arvo Jänkälä lausunta. Holger Sihvola yhtyeineen. 

Juhlaa häiritsi ankara ukonilma. Väki joutui vetäytymään rakennuksiin suojaan, mutta tunnin katkon jälkeen jatkui muu ohjelma, paitsi kansantanhut. Varraslohi, virvokkeet ja kahvi maistuivat koleassa säässä.

Pitäjällä käyntejä oli mm. Jääsköllä, Sinetässä ja Marrasjärvellä.

Akateemikko Kustaa Vilkuna vieraili museolla keräämässä lohipatosanastoa ja kuvia tulevaan kirjaansa (Kustaa Vilkuna: Lohi 1974).

Itsenäisyyden kuusi istutettiin pirtin eteläpäätyyn 11.9.1967 (Totto XX, 25–26). Lue lisää "kotikuusesta".⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Puheenjohtaja Antti Ruokanen osallistui Kotiseutupäiville Keruulla.

Myynnissä oli Totto-julkaisuja kirjakaupoissa ja nuotteja Kuhalla. Valokuvia myytiin museolla.

Lapin Osuuskauppapiiri järjesti heinäkuussa itsenäisyyden juhlavuoden kesäjuhlan museon pihalla. Osallistujia oli noin 300 henkeä.

Rovaniemen Ratsastusseuran vuokra-aika jatkui.

1968:  ”Pöykkölä on arvokkaimpia helmiä Suomen kruunussa”

Kansainvälisen museovuoden näyttelynä toukokuussa esillä olivat tekstiilit.  Kävijöitä oli noin 1000.

Navetta saatiin myös sisäpuoleltavalmiiksi: siihen tulivat hinkalot 12 täyskasvuiselle lehmälle. Navetanporstuan takapuolelle tehtiin kivestä ja maasta ojasilta, joten navetanporstuan läpi voidaan ajaa hevosella ja heinähäkillä.

Museo oli avoinna joka päivä paitsi ei lauantaina klo 12–15, maanantaisin myös klo 18–20.

Marjetanjuhla vietettiin 21.7.1968. Se aloitettiin tavanmukaisesti jumalanpalveluksella kirkossa. Päiväjuhlassa tervehdyssanat lausui johtokunnan jäsen Pauli Pahtaja. Juhlapuheen piti maisteri Heikki Vaattovaara teemanaan kotiseututyön uudistuminen. Hän totesi, että menneisyys on pohja, jolle rakennetaan. Hammaslääkäri Viola Kuoksa-Vaven juhlaesitelmän aiheena oli ”Vanha rikas Rovaniemi” (Totto IX, 5–12).

MUU OHJELMA: Tyttöset Taina, Riitta ja Marita esittivät kansanrunosikermän, Sinikka Jankeri ja Tommi Pietikäinen lauloivat ja Orvokki Jäntti soitti kannelta. Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOILU: Kahvia juuston ja kampanisujen kera sekä varraslohta.

Yhdistys järjesti Lapin Nuorisoseurojen liiton kanssa elokuussa Peräpohjalaiset pidot, joissa oli noin sata osallistujaa. Tarjolla oli kynsipottuja, keitettyä kalaa, uunipaistia, piimävelliä, torttuja ja kahvia. Juhlapuheen piti akateemikko Kustaa Vilkuna, joka totesi: ”Pöykkölä on yksi arvokkaimpia helmiä Suomen kruunussa.”

Puheenjohtaja Antti Ruokanen osallistui Kotiseutupäiville Helsingissä. 

Kotiseututoimikuntia oli 15. Myllyojalla Saarenkylässä käytiin suunnittelemassa myllynkivimuistomerkkiä.

Pöykkölän museotila merkittiin maarekisteriin 14.10.1968 nimellä Totto-Pöykkölä. Ostohetkellä 19.12.1957 nimi oli Liitos-Pöykkölä. 

Talonmiehen asunnossa olevan puhelimen numero vaihtui, se oli nyt 18095. 
Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui. 

Totto IX  (146 s ja 30 ilmoittajaa) ilmestyi. Totto-julkaisut olivat edelleen myynnissä museon lisäksi kirjakaupoissa ja nuotit Kuhalla.

1969: ”Kuulentojen aikaa” ja päärakennukseen sähkölämmitys 

Päärakennuksen uunit oli palotarkastuksissa todettu lämmityskelpoisiksi, mutta puulämmityksen oli todettu tulevan kalliiksi ja työlääksi. Tämän vuoksi päätettiin siirtyä yösähkölämmitykseen. Asennusyön teki Lapin Sähkö- ja Radioliike Oy. Yhdistys käytti uudistukseen omia varojaan ja sai opetusministeriöltä 4000 markan avustuksen. Tiloja voitiin nyt käyttää myös talven aikana. ­– Myös talonmiehen asuntoon tuli sähkölämmitys.

Museoalueelle siirrettiin kaksikerroksisen venehuoneen hirret Tapionkylän Tuomirannan talosta. Rakennuksen pystytys ja maalaus tehtiin talkootyönä. Pärekaton naulasivat talkootyönä Lapin metsäteknikot, joiden yhdistykselle kotiseutuyhdistys maksoi  korvauksen.

Museolle lahjoitettiin Niesijärveltä mm. pirtissä oleva reikätuoli (Totto XV, 87–94).

Marjetanjuhla 21.7.1969 alkoi jumalapalveluksella kirkossa. Tervehdyssanat esitti varapuheenjohtaja Oskari Klemetti. Hän korosti lohenpyynnin merkitystä paikkakunnan alueen elämässä. Juhlapuheen piti professori Erkki Asp, joka puhui kotiseututyön näkymistä, erityisesti siitä, että nuoret ovat passiivisia. Hänen mielestään kotiseututyöllä on kasvava merkitys, vaikka eletäänkin kansainvälisyyden tai peräti kuulentojen aikakautta. Edellisenä päivänä 20.7.1969 oli astronautti Neil Armstrong astunut Kuun pinnalle ja lausunut historialliset sanansa: "Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta jättiläisharppaus ihmiskunnalle."

Juhlaesitelmän piti suunnittelusihteeri Heikki Annanpalo ”Maisemanhoidollisista ongelmista Rovaniemellä” (Totto X, 39–42). 

MUU OHJELMA: Orvokki Jäntti kannel, Sinetän Kalevalaiset nuoret, Pauli Pahtaja kansanrunoja. Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla.

Kotiseutuilta järjestettiin kesäkuun lopulla kaupungin kulttuurilautakunnan kanssa museon kartanolla. Ohjelmaa esittivät Rovalan näytelmäpiiri ja Kusti Kivilahden hanuripartio. Osallistujia oli noin 250.

Pitäjällä käyntejä oli neljä: Meltauksessa, Niesissä, Muurolassa ja Tapionkylässä.

Syyskuussa akateemikko Kustaa Vilkuna tutustui kalastusesineisiin kirjansa valmisteluissa. Piirrokset teki Kansallismuseon piirtäjä. (Kustaa Vilkuna: Lohi 1974.)

Yliopistojen liiton hallitus järjesti museolla kesäkuussa Keskiyön auringon promootiojuhlan, jossa promovoitiin 16 tohtoria. Hattuna oli mukailtu neljän tuulen hattu ja miekkana Marttiinin puukko. Promoottorina oli professori Veli Merikoski.

Ratsastustallin toiminta navetassa jatkui.

1970: Hyvät ja makeat löylyt 

Museon alueelle siirrettiin puutavaraa Muurolan patoveneen venekatosta varten. Savusaunan kiuaskivet ladottiin uudelleen. Löyly todettiin hyväksi ja makeaksi, kun mm. kaupunginhallituksen jäsenet kävivät saunomassa.

Museo oli auki yleisölle kesäkuukausina muina päivinä, paitsi ei lauantaina klo 12–15 ja maanantaisin klo 18–20.

Museoliiton museokursseille osallistui viisi yhdistyksen jäsentä. Elli Mäkipeuran toimittamia 32-sivuisia museoesitteitä painettiin 6000 kappaletta, ruotsin- ja englanninkielisiä 2000 kappaletta.

Marjetanpäivän juhla oli 19.7.1970. Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Antti Ruokanen. Juhlapuheen pitäjä kunnanjohtaja Mikko Jokela totesi, että kotiseututyö on perimmältään lähtenyt ja lähtee yhdestä ihmisestä ja laajenee siitä menneiden sukupolvien moninaiseen kulttuuriperintöön. Juhlaesitelmän piti arkeologi Pekka Sarvas ”Kivikauden ihmisestä”. Hän totesi, että mahdotonta on tietää, millaista elämä on ollut, koska tutkimus perustuu vain aineelliseen materiaaliin.

MUU OHJELMA: Lausuntaa Pekka Rantala ja Kaisu Kairakari, kanteleensoittoa Eija Hintsala ja Katariina Suopela ja tanhuja Auttin Nuorisoseuran tanhuryhmä. Rovaniemen VPK:n soittokunta dir. mus. Aatto Ahon johdolla. TARJOILU: Varraslohi meni kuin kuumille kiville, samoin juustokahvi ja virvokkeet.

Yhdistys ja kaupungin kulttuurilautakunta järjestivät heinäkuun alussa kotiseutuillan. Ohjelman lisäksi tarjolla oli grillattua poroa. Väkeä oli paikalla noin 150 henkeä.

Pitäjällä käyntejä oli viisi, mm. Perunkajärvellä, Saarenkylässä ja Sinetässä.

Puheenjohtaja Antti Ruokanen ja varapuheenjohtaja Oskari Klemetti olivat Kotiseutupäivillä Lappeenrannassa ja Imatralla, lisäksi Oskari Klemetti Matkailupäivillä Tuusulassa.

Heinäkuun alussa Elina Korpelaisen kokoama näytelmäryhmä esitti kaksi kertaa hänen ohjaamansa näytelmän Junkkaran isäntä.   

Kemin kaupunginteatteri vieraili elokuun alussa esittämässä Jouko Puhakan näytelmän Hyvästi Mansikki. Sää ei suosinut.

Elokuussa oli VII Pohjoiskalottipäivien kokous, jonka ohjelmasta osa oli Rovaniemen kotiseutumuseolla. Tarjolla oli lohisoppaa ja voileipiä, paikalla n. 400–500 henkeä. Lisäksi museolla järjestettiin yhdistysten kokouksia ja opettajien pikkujoulu.

Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.

Julkaisut olivat myytävänä kirjakaupoissa ja kortit museolla. Monistepaperit saatiin ilmaiseksi Rovaniemen Osuuskaupalta.

Lähde
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n yhdistysarkisto. Ca:1, Sidos 24, Da:1.

Kirjoittanut Marketta Harju-Autti